JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

”Pukki se ovelle kolkuttaa…”

5.12.2015 6.46

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420151205064600

Mak­sa­maan seu­ra­kun­nas­sa he­rä­si vil­kas kes­kus­te­lu jou­lu­pu­kis­ta. Uu­tis­ten mu­kaan te­o­lo­gi­an yli­op­pi­las oli pal­jas­ta­nut kir­kos­sa is­tu­vil­le lap­sil­le, et­tä lah­jo­ja ei tuo jou­lu­puk­ki vaan van­hem­mat. Mo­net ko­ki­vat, et­tä jo­tain sär­kyi las­ten maa­il­mas­sa. Piis­pa rau­hoit­te­li ti­lan­net­ta to­te­a­mal­la, et­tä pu­hu­ja ha­lu­si kri­ti­soi­da jou­lun kau­pal­li­suut­ta ja näin pi­täy­tyä kir­kon tee­maan jou­lun sa­no­mas­ta sekä ko­ros­taa pää­a­si­aa.

Mie­lee­ni nou­si mu­ka­via muis­to­ja pi­tä­mis­tä­ni las­ten jou­lu­kir­kois­ta. Usein yri­tin ha­vain­nol­lis­taa esi­tys­tä­ni ky­se­le­mäl­lä kuo­ris­sa ole­vas­ta jou­lu­kuu­ses­ta:

– Mikä on kuu­sen lat­vas­sa? Mik­si ylin­nä on täh­ti? Mik­si kuu­ses­sa on kynt­ti­löi­tä? Mik­si sii­nä on ko­ris­tei­ta, jot­ka muis­tut­ta­vat ho­pe­ao­me­nia? Mitä it­se kuu­si ku­vaa?

Näin pääs­tiin sii­hen, et­tä jou­lu­kuu­si­kin edus­taa kris­til­lis­tä sa­no­maa.

Ja jou­lu­puk­ki. Jou­lu­pu­kin juu­ret lie­ne­vät ny­kyi­sen Tur­kin alu­eel­la, Ana­to­li­as­sa, jos­sa ele­li 300-lu­vul­la My­ran piis­pa. Hän oli lap­si­ra­kas, an­toi lah­jo­ja ja suo­je­li hei­kom­pia. Piis­pan nimi oli Ni­co­la­os, jon­ka kai­ma on Nii­lo. Ni­co­la­ok­ses­ta tuli myö­hem­min las­ten, me­ren­kul­ki­jain ja kaup­pi­ai­den suo­je­lus­py­hi­mys, Pyhä Ni­ko­la­os, San­ta Clau­se.

San­ta Clau­se on yhä jou­lu­pu­kin nimi mo­nis­sa mais­sa. Jou­lu­lah­jat vies­ti­vät siis hy­vän mie­len ai­kaan­saa­mi­ses­ta, sii­tä et­tä ”ilois­ta an­ta­jaa Ju­ma­la­kin ra­kas­taa”. Lo­puk­si sopi las­ten kir­kos­sa lau­laa yh­des­sä muis­tu­tuk­sek­si par­haas­ta jou­lu­lah­jas­ta:

Kii­tos sul­le Jee­suk­sem­me, kal­lis Va­pah­ta­jam­me,

kun sä tu­lit vie­raak­sem­me, pa­ras jou­lu­lah­jam­me.

Tul­les­sa­si toit sä va­lon, lah­jat rik­kaat, run­sa­hat,

au­tuu­den ja an­teek­san­non, kaik­ki tai­vaan ta­va­rat.

Suo­meen­kin tuo jou­lu-uk­ko tai puk­ki lo­pul­ta kul­keu­tui. Muis­tan hy­vin, mi­ten lap­se­na kuun­nel­tiin kor­va ra­di­os­sa, kun Mar­kus-setä jut­te­li Kor­va­tun­tu­ril­la asu­vas­ta jou­lu­pu­kis­ta.

Lap­sen sa­tu­maa­il­maan kuu­luu jou­lu­puk­ki. Lap­si ”us­koo” jou­lu­pu­kin ole­mas­sa­o­loon sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä hä­nel­le sa­no­taan, et­tä koko puk­ki on sa­tua. Jos­sain vai­hees­sa pal­jas­tuu, et­tä puk­ki on­kin isä tai naa­pu­rin Vil­le, en­kä jak­sa us­koa, et­tä to­del­li­suu­den pal­jas­tu­mi­nen on ko­vin traa­gis­ta.

Is­tuin kau­an sit­ten pu­hu­jien ja seu­ra­kun­ta­van­hin­ten ko­kouk­ses­sa. Siel­lä joku he­rät­ti ky­sy­myk­sen, pi­täi­si­kö lap­sil­le ker­toa pie­nes­tä pi­tä­en, et­tä ”oi­ke­aa” jou­lu­puk­kia ei ole ole­mas­sa­kaan. On­ko oi­kein, et­tä lap­sil­le va­leh­del­laan? Pi­täi­si­kö jät­tää jou­lus­ta koko puk­ki pois ko­ko­naan?

Pu­kin syr­jäyt­tä­mi­sen puo­les­ta al­koi tul­la jo mon­ta esi­tys­tä. Kun­ni­oi­tet­tu saar­naa­ja Vil­le Suu­ta­ri käyt­ti pu­heen­vuo­ron. Hän hei­lut­te­li kä­si­ään per­soo­nal­li­seen ta­paan­sa ja lau­sui:

– Vel­jet rak­kaat! Ei lai­te­ta jou­lu­puk­kia pois vi­ral­ta. Hän­tä­hän me taas kaik­ki odo­tam­me!

Ylei­nen hil­peys ja hy­vän mie­len hy­ri­nä lo­pet­ti kes­kus­te­lun jou­lu­pu­kis­ta.

ErkkiPiri
Olen syntynyt ja kasvanut Pirinrannan kylässä. Elämäntyöni olen tehnyt eritysopettajana ja pappina. Siikalatvalla olin kirkkoherrana kymmenkunta vuotta ja samalla kahdeksan vuotta Raahen rovastikunnan lääninrovastina. Mielenkiintoisin luottamustehtävä on ollut raamatunkäännöstyön palauteryhmän sihteerin toimi. Perheeseeni kuuluvat vaimo Raakel sekä tyttäret Riikka ja Reetta, jotka opiskelevat Helsingissä. Voit antaa minulle palautetta teksteistäni osoitteeseen erkki.piri@gmail.com.