JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Omenapuun istuttamisen aika

8.2.2023 6.00

Juttua muokattu:

3.2. 11:17
2023020311173220230208060000

Lai­la Ul­jas

Tämä ai­ka on ol­lut an­toi­saa. Blo­gis­tin pes­ti kes­ti kol­me vuot­ta, ja olen naut­ti­nut kir­joit­ta­mi­ses­ta. Kir­joit­ta­mi­nen sel­keyt­tää aja­tuk­si­a­ni, aut­taa kes­kit­ty­mään ja löy­tä­mään olen­nai­sen epä­o­len­nai­sen kes­kel­tä.

Kii­tos kai­kil­le, jot­ka ovat kir­joit­ta­neet mi­nul­le ja an­ta­neet pa­lau­tet­ta blo­gi­teks­teis­tä­ni. Se on läm­mit­tä­nyt sy­dän­tä­ni. Sen kaut­ta olen saa­nut tu­tus­tua uu­siin ih­mi­siin, muu­ta­mis­ta on tul­lut ys­tä­vi­ä­kin.

Vii­mei­sen rei­lun vuo­den ai­ka­na kir­joi­tuk­sia on syn­ty­nyt har­vem­min. Elä­mä on ol­lut hy­väl­lä ta­val­la täyt­tä. Sii­hen on si­säl­ty­nyt ras­kaus ja uu­den vau­van ih­me, mei­dän kym­me­nes lap­sem­me. Sii­hen ovat si­säl­ty­neet kah­det vaa­lit ja nii­den tuo­mat luot­ta­mus­teh­tä­vät. Olen naut­ti­nut joka het­kes­tä. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tä joka het­ki oli­si ol­lut help­poa.

Moni yh­teis­kun­nal­li­nen asia ai­heut­taa ris­ti­rii­to­ja. Suo­mes­sa käy­dään täl­lä het­kel­lä voi­ma­kas­ta ar­vo­jen kamp­pai­lua. Kun­nal­li­sel­la tai hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­sol­la se ei ole ihan niin il­mi­sel­vää kuin val­ta­kun­nan po­li­tii­kas­sa, mut­ta kyl­lä ar­vot ar­vot ovat nä­ky­vis­sä myös ihan ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la. Jos­kus täy­tyy us­kal­taa puo­lus­taa omia ar­vo­ja. Vaik­ka se jän­nit­täi­si, sitä ei tar­vit­se pe­lä­tä. Olen aja­tel­lut, et­tä Tai­vaan Isä on tu­ke­nam­me täs­sä­kin asi­as­sa.

Olen huo­man­nut, et­tä yh­teis­kun­nal­li­sia asi­oi­ta hoi­det­ta­es­sa on tär­ke­ää ol­la fyy­si­ses­ti ja hen­ki­ses­ti läs­nä. Lin­jauk­sia ja pää­tök­siä teh­dään siel­lä mis­sä ih­mi­set ko­koon­tu­vat. Vaa­lit an­ta­vat de­mok­ra­ti­al­le raa­mit, mut­ta myös pie­nem­mäl­lä puo­lu­eel­la voi ol­la mer­kit­tä­vä vai­ku­tus, jos on ak­tii­vi­nen. Par­la­men­taa­ri­nen jär­jes­tel­mäm­me on ar­vo­kas; se an­taa ti­laa use­am­mal­le nä­ke­myk­sel­le. On tär­ke­ää muis­taa, et­tä de­mok­ra­ti­an pe­rus­pi­la­ri on se, et­tä eri­ä­viä mie­li­pi­de on sal­lit­tu, vaik­ka se ei oli­si it­sel­le mie­lui­nen. Tätä mo­ni­nai­suut­ta kan­nat­taa puo­lus­taa. Jos vain yk­si aja­tus­mal­li saa tul­la esil­le ja muut tu­kah­du­te­taan, lii­ku­taan vaa­ral­li­sil­la ve­sil­lä. Se voi myös tar­koit­taa, et­tä kris­til­lis­tä ar­vo­maa­il­maa ei sal­li­ta. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tei­vät­kö myös us­ko­vai­set sai­si tuo­da omia aja­tuk­si­aan esil­le. Nii­tä saa ja pi­tää­kin pi­tää esil­lä! On tär­ke­ää, et­tä myös Ju­ma­lan lap­set osal­lis­tu­vat val­ta­kun­nal­li­seen di­a­lo­giin.

Suo­ma­lai­ses­sa vaa­li­jär­jes­tel­mäs­sä se puo­lue, joka saa eni­ten ää­niä, saa en­sim­mäi­se­nä va­li­ta esi­mer­kik­si pu­heen­joh­ta­juu­det ja lau­ta­kun­ta- tai va­li­o­kun­ta­pai­kat. Tot­ta kai nämä ovat ai­na myös neu­vot­te­lu­a­si­oi­ta. Niis­sä­kin ti­lan­teis­sa on hyvä ol­la pai­kal­la, sil­lä niil­lä on mer­ki­tys­tä. Eri­lais­ten toi­mie­lin­ten kaut­ta pää­see te­ke­mään lin­jauk­sia, osoit­ta­maan suun­taa. Tä­män ta­kia on tär­ke­ää myös ää­nes­tää.

Olen myös huo­man­nut, et­tä par­haa­seen lop­pu­tu­lok­seen pää­see, kun te­kee yh­teis­työ­tä yli puo­lu­e­ra­jo­jen en­nen kuin asia var­si­nai­ses­ti pää­see pää­tök­sen­te­ko­vai­hee­seen. Poh­ja­töi­den te­ke­mi­nen vaa­tii ai­kaa ja kär­si­väl­li­syyt­tä, mut­ta tuot­taa pit­käs­sä juok­sus­sa he­del­mää. Kun teh­dään yh­des­sä ja osal­lis­te­taan, vas­tak­kai­na­set­te­lu vä­hen­tyy ja koh­taa­mi­sen tun­ne voi­mis­tuu. Kuun­nel­laan, ei pel­käs­tään pu­hu­ta. Rii­su­taan aseet. Näh­dään mikä on hy­väk­si ja huo­ma­taan, et­tä kaik­kia asi­oi­ta ei tar­vit­se po­li­ti­soi­da.

Jos­kus kuu­lee pu­hut­ta­van, et­tä tämä ai­ka on eri­tyi­sen paha. Kaut­ta ih­mis­kun­nan his­to­ri­an jo­kai­ses­sa ai­ka­kau­des­sa on ol­lut myös pa­huut­ta, ja it­se koen, et­tä täs­sä ajas­sa on myös pal­jon hy­vää. Epä­ta­sa-ar­voa löy­tyy mo­nes­sa maa­il­man kol­kas­sa nyt­kin, mut­ta us­kon, et­tä Suo­men his­to­ri­as­sa ei ole kos­kaan elet­ty ai­ko­ja, jol­loin oli­si ol­lut vä­hem­män vä­ki­val­taa ja pa­rem­mat ih­mi­soi­keu­det kuin nyt. Ai­kai­sem­min oli yh­teis­kun­nal­li­ses­ti hy­väk­syt­tä­vää esi­mer­kik­si fyy­sis­tä vä­ki­val­taa käyt­tä­mäl­lä ku­rit­taa las­ta tai puo­li­soa. Tai op­pi­las­ta. Tai ren­kiä. Tänä päi­vä­nä sel­lais­ta ei hy­väk­sy­tä, vaik­ka sitä var­mas­ti edel­leen­kin ta­pah­tuu jos­sain mää­rin.

Tie­ten­kin ai­na on pa­ran­ta­mi­sen va­raa, mut­ta toi­voa pa­rem­paan huo­mi­seen saa ja pi­tää ol­la. Ai­na kan­nat­taa is­tut­taa se ome­na­puu.

LailaUljas
Olen nelikymppinen ison perheen äiti, äitiyslomalla oleva yrittäjä, valtiotieteiden maisteri ja ikuinen opiskelija. Olen syntynyt yhdysvalloissa, mutta asunut Suomessa puolet elämästäni. Lähellä sydäntäni ovat erityisesti lasten, nuorten, vanhusten ja vähäosaisten asema yhteiskunnassamme. Asioiden jäsentäminen kirjoittamisen kautta on minulle tärkeää. Olen aikaisemmin kirjoittanut paria ruokablogia. Palautetta voi vapaasti antaa osoitteeseen laila.uljas@gmail.com