JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jeesus voitti erämaassa kiusaukset

Sana sunnuntaiksi
18.2.2024 6.00

Juttua muokattu:

15.2. 08:53
2024021508532920240218060000

Arttu Alasaarela

Arttu Alasaarela

Juha Sep­pä­lä

Pa­ho­lai­nen pii­rit­tää us­ko­vai­sia ih­mi­siä yhä sa­moin kuin se kiu­sa­si Jee­sus­ta. Jee­sus on kui­ten­kin so­vit­ta­nut syn­tim­me ja an­sain­nut meil­le ikui­sen elä­män.

En­nen Jee­suk­sen erä­maa­ko­ke­mus­ta Jo­han­nes Kas­ta­ja kas­toi hä­net Jor­dan-vir­ras­sa. Tai­vaat avau­tui­vat ja Hen­ki las­keu­tui kyyh­ky­sen muo­dos­sa Jee­suk­sen pääl­le. Tai­vaas­ta kuu­lui ää­ni: ”Sinä olet mi­nun ra­kas Poi­ka­ni, si­nuun minä olen miel­ty­nyt” (Mark. 1:10–11).

Jee­sus val­mis­tau­tui jul­ki­seen teh­tä­vään­sä ru­koil­len ja paas­to­ten Juu­de­an au­ti­o­maas­sa, jo­hon hän Jor­da­nil­ta kul­kun­sa suun­ta­si.

Paas­to­nai­ka­na tär­keim­män ää­rel­lä

Erä­maas­sa Jee­suk­sen voi­ma­va­ra­na oli tai­vaal­li­sen Isän rak­kaus omaa Poi­kaan­sa koh­taan. Mar­kuk­sen evan­ke­liu­mi ku­vaa, kuin­ka Tai­vaan Isä on lä­het­tä­nyt en­ke­lin­sä suo­je­le­maan ja var­je­le­maan Poi­kaan­sa. Raa­ma­tun ku­vaus pal­ve­le­vis­ta en­ke­leis­tä on läs­nä jo Van­han tes­ta­men­tin kir­joi­tuk­sis­sa. Mo­nil­le on tut­tu Psal­mi 91: ”Hän an­taa en­ke­leil­leen käs­kyn var­jel­la si­nua, mis­sä iki­nä kul­jet” (Ps. 91:11). En­ke­lin var­je­lus kos­ket­taa kaik­kia Ju­ma­lan omia.

Jee­sus oli vi­hol­li­sen kiu­sat­ta­va­na 40 päi­vän ajan. Näl­kä, aa­vi­kon kui­vuus ja an­ka­ra il­mas­to ku­lut­ti­vat fyy­si­siä voi­ma­va­ro­ja ää­rim­mil­leen. Tais­te­lu vi­hol­lis­ta vas­taan oli tais­te­lua Hen­gen an­ta­min voi­ma­va­roin.

Luuk­kaan evan­ke­liu­mi ker­too, mi­ten vi­hol­li­nen ko­et­te­lee Jee­sus­ta vii­mei­sel­lä, tu­ka­lim­mal­la het­kel­lä: ”Jos ker­ran olet Ju­ma­lan Poi­ka, niin käs­ke tä­män ki­ven muut­tua lei­väk­si” (Luuk. 4:3). Sit­ten pa­ho­lai­nen vie Jee­suk­sen kor­ke­al­le pai­kal­le ja näyt­tää maa­il­man val­ta­kun­nat: ”Kai­ken tä­män, koko maa­il­man ja sen lois­ton minä an­nan si­nun val­taa­si – – jos ku­mar­rat mi­nua” (Luuk. 4:6–7).

Pa­ho­lai­nen vie vie­lä Jee­suk­sen temp­pe­lin­har­jal­le ja to­te­aa: ”Jos ker­ran olet Ju­ma­lan Poi­ka, niin heit­täy­dy täs­tä
alas” (Luuk. 4:9). Pa­ho­lai­nen ve­to­aa kir­joi­tuk­siin en­ke­lin var­je­luk­ses­ta. Jee­sus voit­taa kaik­ki nämä kiu­sauk­set. Sa­mal­la ta­voin pa­ho­lai­nen pii­rit­tää yhä us­ko­vai­sia ih­mi­siä.

Myös paas­to­nai­ka, jota vie­täm­me en­nen pää­si­äi­sen juh­laa kes­tää 40 päi­vää. Jee­suk­sen ai­ka erä­maas­sa on pi­tuu­den suh­teen paas­to­na­jal­le esi­ku­va. Se on tar­koi­tet­tu pait­si oman si­sim­päm­me tut­ki­mi­sel­le ja ka­tu­muk­sel­le, myös ajak­si, jol­loin saam­me tur­vau­tua Ju­ma­lan lu­pauk­siin ja hä­nen ar­mon­sa ja an­teek­si­an­ton­sa voi­maan.

Ih­mi­nen, mut­ta syn­ni­tön

Jee­sus oli ih­mi­nen ja tun­si sa­mal­la ta­val­la kuin muut­kin ih­mi­set. Jee­suk­sen lä­heis­ten ko­dis­ta La­sa­ruk­sen kuol­tua on sel­keä vies­ti: ”Jee­sus it­ki” (Joh. 11:35). Erä­maas­sa hän tun­si näl­kää ja ja­noa (Luuk. 4:2).

Jee­sus ero­aa kui­ten­kin yh­del­lä ta­val­la meis­tä muis­ta. Hän oli syn­ni­tön ja puh­das. Me muut ih­mi­set olem­me syn­tiin lan­ke­a­via. Hän saat­toi puh­taa­na Ju­ma­lan uh­ri­ka­rit­sa­na aut­taa mei­tä: ”Hän­tä on ko­e­tel­tu kai­kes­sa sa­mal­la ta­voin kuin mei­tä­kin ko­e­tel­laan; hän vain ei lan­gen­nut syn­tiin” (Hepr. 4:15).

Jee­sus lä­het­ti oman­sa tais­te­le­maan Hen­gen asein: ”Ot­ta­kaa Pyhä Hen­ki. Jol­le te an­nat­te syn­nit an­teek­si, hä­nel­le ne ovat an­teek­si an­ne­tut.” (Joh. 20:22–23.)

Is­ra­e­lin kan­sa va­el­si erä­mai­den hal­ki 40 vuot­ta koh­ti lu­vat­tua maa­ta Ju­ma­lan huo­len­pi­to tur­va­naan. Niin on yhä Ju­ma­lan kan­san mat­ka­saa­tos­sa, jos­sa on mää­rän­pää­nä tai­vas.


Evan­ke­liu­mi: Mark. 1:12–13

Raa­mat­tu 1992: Heti sen jäl­keen Hen­ki ajoi hä­net au­ti­o­maa­han. Nel­jä­kym­men­tä päi­vää hän oli au­ti­o­maas­sa Saa­ta­nan kiu­sat­ta­va­na. Hän eli vil­lie­läin­ten jou­kos­sa, ja en­ke­lit pi­ti­vät hä­nes­tä huol­ta.

Bib­lia: Ja Hen­ki ajoi hä­nen koh­ta kor­peen. Ja hän oli siel­lä kor­ves­sa nel­jä­kym­men­tä päi­vää, ja kiu­sat­tiin per­ke­leel­tä, ja oli pe­toin se­as­sa; ja en­ke­lit pal­ve­li­vat hän­tä.