JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

En­dor­fii­niä tar­vi­taan

Pärn Tarja
Aiemmat blogit
23.5.2015 6.05

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420150523060500

Kos­ka meil­lä on sai­ras­tel­tu kau­an, olen jou­tu­nut opet­te­le­maan uu­sia asi­oi­ta. Yk­si näis­tä uu­sis­ta asi­ois­ta on ol­lut tu­tus­tu­mi­nen ai­vo­jen toi­min­taan ja siel­lä vai­kut­ta­viin vä­lit­tä­jä­ai­nei­siin. Tus­kin mi­nus­ta neu­ro­lo­gia tu­lee, mut­ta tie­dot lie­ne­vät hy­väk­si myös mi­nun ai­vo­toi­min­nal­le­ni.

Tu­tus­tuin en­dor­fii­nii­niin. Tie­dät­kö sinä, mitä tuo sana tar­koit­taa?

En­dor­fii­ni on kes­kus­her­mos­tos­sa vai­kut­ta­va hor­moo­ni, jota va­pau­tuu unen ai­ka­na. Se tuot­taa ke­hoom­me mie­li­hy­vän tun­te­muk­sia ja vä­hen­tää ki­pu­ja. Li­säk­si tuo­ta mu­ka­vaa en­dor­fii­nia va­pau­tuu ai­voi­hin lii­kun­nan, mie­li­mu­sii­kin kuun­te­lun, nau­ra­mi­sen, ja kiin­nos­ta­vaa kyl­lä, myös it­ke­mi­sen kaut­ta. Tun­tei­den näyt­tä­mi­nen on siis suo­ta­vaa, kos­ka en­dor­fii­ni tuot­taa ke­hoom­me mie­li­hy­vän tun­te­muk­sia ja vä­hen­tää ki­pu­ja.

Meil­lä pu­hu­taan­kin ny­ky­jään pal­jon hy­väs­tä uni­hy­gie­ni­as­ta. Mi­nun ai­vois­ta­ni on tä­nään jo va­pau­tu­nut en­dor­fii­nia: nu­kuin pi­käs­tä ai­kaa hy­vät yö­u­net ja kä­vin verk­kai­sel­la aa­mu­len­kil­lä. Au­rin­ko ei pais­ta­nut, mut­ta lop­pu­mat­kas­ta jo hy­myi­lyt­ti. Kuun­te­lin myös ta­pa­ni mu­kaan cd-soit­ti­mes­ta pi­a­no­mu­siik­kia. It­ke­mi­nen mi­nul­ta on­nis­tuu suh­teel­li­sen hel­pos­ti.

It­ku tu­lee, jos vaik­ka kai­van esiin jon­kun kos­ket­ta­van kir­jan, esi­mer­kik­si Kir­ja­var­kaan. Kir­ja­va­ras-kir­ja on jol­lain ta­paa elä­mää suu­rem­pi. Se ker­too nat­si-Sak­sas­ta ja toi­ses­ta maa­il­man­so­das­ta. Sii­nä kak­si­tois­ta­vuo­ti­as, or­po juu­ta­lais­tyt­tö saa kas­va­tus­van­hem­mik­seen ym­mär­tä­vän sak­sa­lais­pa­ris­kun­nan. Tyt­tö me­net­tää pal­jon, nä­kee kuo­le­maa ja su­rua, mut­ta hän sel­vi­ää. Ras­kai­den vai­hei­den jäl­keen jos­sa­kin lau­laa lin­tu, löy­tyy toi­vo ja uu­si aa­mu.

Kä­vim­me po­ti­laam­me kans­sa lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la. Saim­me lääk­kei­tä, tie­toa ja asi­an­tun­te­vaa opas­tus­ta. Huo­mat­ta­vas­ti hel­pot­tu­neem­pi­na pa­la­sim­me ko­tiin.

Jos­pa meil­lä kai­kil­la oli­si elä­mäs­säm­me asi­oi­ta, jois­ta saam­me mie­li­hy­vää, iloa ja toi­voa. Ja ys­tä­viä, joi­den kans­sa ja­kaa tun­tei­tam­me.

TarjaPärn
Olen nainen, äiti, vaimo, käsityöläinen ja opettaja. Istun elämän portailla ja katselen huomiseen. Mikä minua tänään ja huomenna kantaa? Läheiset ihmiset, muutama ystävä, luonto. Kirjat. Ilo kaikesta kauniista, jota elämä mukanaan synnyttää. Arki. Tämä vanha talo, koti, jossa asumme. Taide; ne kaikki ihanat kuvat. Musiikin voima. Usko, toivo ja rakkaus. Kirjoituksiani voi kommentoida osoitteeseen tarjatuulikkiparn@outlook.com.
2.6.2020

Jee­sus sa­noi: "Ei ku­kaan voi tul­la mi­nun luok­se­ni, el­lei Isä, joka mi­nut on lä­het­tä­nyt, vedä hän­tä. Sen, joka tu­lee, minä he­rä­tän vii­mei­se­nä päi­vä­nä." Joh. 6:44

Viikon kysymys