JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Hai­kei­ta tun­tei­ta syk­syn yl­lä

Tuomikoski Pekka
Aiemmat blogit
18.10.2015 6.24

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420151018062400

Sän­ki­pel­lot lois­ta­vat pal­jai­na. Au­rin­gon valo hei­jas­tuu nii­hin ja niis­tä. Sato on kor­jat­tu. Syk­syn kuu­laus pu­hut­te­lee. Kir­pe­ät puo­lu­kat mais­tu­vat suus­sa voi­mak­kail­ta. Il­loin ja aa­muin täy­tyy va­roa, et­tei jää kyl­män van­gik­si, ja­lat ja kau­la ai­na­kin ovat vaa­ras­sa.

Peit­te­lem­me lap­set, et­tei ys­kä ry­ti­se. Siu­naam­me­kin hei­tä, mut­ta mikä vä­hin­tään yh­tä tär­ke­ää: lap­set­kin jak­sa­vat siu­na­ta mei­tä. On tur­val­lis­ta nu­kah­taa. Ai­na­kin on toi­vo sii­tä, et­tä mei­dän li­säk­si on hän, joka jak­saa ai­na siu­na­ta.

Usein elä­mä on luo­pu­mis­ta. Kun jos­ta­kin pääs­tää ir­ti, mitä jää jäl­jel­le? Pal­jon­kin, sa­noi­sin. Usein vas­ta luo­pu­es­saan saa ja an­ta­es­saan huo­maa vie­lä jäl­jel­le jää­nei­den asi­oi­den ar­von. Tai vas­ta si­tä­kin myö­hem­min.

Jos­kus tun­tuu sil­tä, et­tä on an­ta­nut lii­kaa elä­mäs­tään ja it­ses­tään. Eh­kä juu­ri sil­loin huo­maa­kin, kuin­ka nä­ky­mät­tö­mät kä­si­var­ret ovat sit­ten­kin ne, jot­ka kan­toi­vat. Ne ovat an­ta­neet pal­jon enem­män mitä kos­kaan us­kal­sin toi­voa. Kun vain ta­ju­ai­sin sen.

Pak­ka­nen pu­ree pian kel­ta­rus­ke­an sän­ki­pel­lon val­koi­sem­mak­si, peh­me­äm­mäk­si, se rai­vaa tie­tä en­si­lu­mel­le. Niin on yk­si ke­sä­ai­ka taas pa­ke­tis­sa – olem­me lä­hem­pä­nä ikui­suut­ta. Pian on py­häin­päi­vä.

PekkaTuomikoski
Olen perheenisä Limingasta.
10.7.2020

Minä lau­lan kii­tos­ta Her­ral­le, hän pi­tää mi­nus­ta huo­len. Ps. 13:6

Viikon kysymys