JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Hyvä toi­vo­tus

Niinikoski Eija-Riitta
Aiemmat blogit
30.1.2016 6.52

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160130065200

Aloi­tin tä­män vuo­den Ber­lii­nis­sä. Kau­pun­gis­sa, jo­hon tu­tus­tuin en­sim­mäi­sen ker­ran sil­loin, kun Sak­sa oli ja­et­tu maa ja muu­ri ym­pä­röi Län­si-Ber­lii­niä. Yli 25 vuot­ta sit­ten olin va­jaan vuo­den har­joit­te­li­ja­na erään sak­sa­lai­sen di­a­ko­ni­a­lai­tok­sen van­hain­ko­dis­sa ja Ber­lii­nin suo­ma­lai­ses­sa seu­ra­kun­nas­sa.

Tuol­loin sain elä­mää­ni muu­ta­mia ys­tä­viä, joi­ta nyt kä­vin ta­paa­mas­sa. Vuo­sien ku­lu­es­sa olem­me ta­van­neet ai­na sil­loin täl­löin, soi­tel­leet ja kir­joi­tel­leet. Tut­tu katu ja tut­tu talo oli help­po löy­tää. Tut­tu koti ja sen läm­min tun­nel­ma pa­laut­ti mie­lee­ni mo­net muis­tot. Nii­den kes­kel­lä ys­tä­vien elä­mään tul­lut muu­tos tuli to­del­li­sek­si.

Toi­sel­la puo­li­sois­ta on muis­ti­sai­raus, Alz­hei­me­rin tau­ti. Sen li­säk­si hä­nel­le oli tul­lut mui­ta­kin vai­vo­ja ja en­nen jou­lua hän oli jou­tu­nut sai­raa­laan. En­sim­mäi­sen yh­tei­sen il­lan tee­het­ken ai­ka­na suun­nit­te­lim­me seu­raa­van päi­vän sai­raa­la­käyn­tiä. Mie­tin, mah­tai­si­ko sai­raa­las­sa ole­va ys­tä­vä vie­lä tun­tea mi­nut.

Noin 3,5 mil­joo­nan ih­mi­sen kau­pun­gis­sa, jon­ka asuk­kaat edus­ta­vat lä­hes 200 kan­sal­li­suut­ta, on help­po liik­kua. Ys­tä­vä­ni käy puo­li­son­sa luo­na päi­vit­täin. On­nek­si hän it­se on jäl­leen hy­väs­sä kun­nos­sa ja pää­see aut­ta­maan puo­li­so­aan. Kat­se­lin läm­möl­lä pie­niä asi­oi­ta: pei­ton oi­kai­sua, sän­gyn vie­res­sä ole­van pöy­dän jär­jes­te­lyä, raik­kaan ve­den ha­ke­mis­ta ja juo­mi­ses­ta huo­leh­ti­mis­ta. Rak­kaus ja kiin­ty­mys. Sak­saa ja suo­mea. Sa­na­ton­ta vies­tin­tää.

Muis­tan var­mas­ti ai­na sen sy­väs­ti huo­jen­tu­neen kat­seen, jon­ka ys­tä­vä­ni koh­ta­si, kun yh­te­nä päi­vä­nä me­nim­me jäl­leen sai­raa­laan. Täl­lä ker­ral­la uu­teen paik­kaan, jon­ne po­ti­las oli siir­ret­ty. Puut­teel­lis­ten tie­to­jen vuok­si mat­kas­tam­me tuli pie­ni seik­kai­lu, mut­ta lo­pul­ta löy­sim­me oi­ke­an rei­tin. Ys­tä­vää­ni oli sel­väs­ti odo­tet­tu. Kat­se ker­toi kai­ken sen, mitä sa­noil­la ei eh­kä kos­kaan pys­tyi­si­kään il­mai­se­maan. Kaik­kea ei to­del­la­kaan tar­vit­se sa­noa ää­neen. Vein tu­li­ai­sik­si pari leh­teä, jois­sa on ku­via rau­ta­teis­tä ja ju­nis­ta. Ne ovat ol­leet sai­raa­las­sa ole­van ys­tä­vä­ni har­ras­tus. En tie­dä, saa­vut­ta­vat­ko ku­vat enää hä­nen muis­to­jaan ja ko­ke­muk­si­aan. Het­ken hän jak­soi kui­ten­kin kat­sel­la nii­tä.

Mil­joo­nien ih­mis­ten kes­kel­lä jo­kai­sen elä­mä on kul­loin­kin kä­sil­lä ole­vas­sa het­kes­sä iloi­neen ja su­rui­neen, pel­koi­neen ja toi­vei­neen. Vuo­den vaih­tu­es­sa ru­koi­lin Ju­ma­lan siu­naus­ta ys­tä­vie­ni elä­mään. Sa­maa toi­vot­ti liit­to­kans­le­ri An­ge­la Mer­kel uu­den­vuo­de­naa­ton pu­hees­saan maan­sa asuk­kail­le. Sa­maan toi­vo­tuk­seen yh­tyi pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö uu­den­vuo­den pu­hees­saan. Se on hyvä toi­vo­tus. Myös si­nul­le ja mi­nul­le.

Eija-RiittaNiinikoski
Mielenkiintoinen työ yliopiston alueyksikössä ja monet luottamustehtävät antavat sisältöä arkeeni. Perhe, ystävät ja suku ovat minulle rakkaita. Ajatuksissani olen usein minulle tärkeiden ihmisten luona. Nivalan lakeus rohkaisee ajattelemaan avarasti. Monena aamuna mielessäni on erään runoilijan sanat: "Aamu on noussut. Astun kostealle pihalle ja kyselen, mitähän tästä päivästä on kirjoitettu Jumalan kirjaan." Minulle voi lähettää palautetta osoitteella eija-riitta.niinikoski@nivala.fi
3.6.2020

Jee­sus sa­noo: "To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti: sil­lä, joka us­koo, on ikui­nen elä­mä." Joh. 6:47

Viikon kysymys