JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Jaksaa, jaksaa…

Samalla Puolella – Elina Ja Harri Vähäjylkkä
Aiemmat blogit
24.10.2018 6.18

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420181024061800

Olin ker­ran si­ka­vä­sy­nyt. Tai siis olen ol­lut mo­nes­ti­kin. Tuo vä­sy­mys oli kui­ten­kin eri­lais­ta, py­sy­vää laa­tua. Jos­kus­han ih­mis­tä vain nu­kut­taa tai hän on vä­sy­nyt työs­tä, elä­mäs­tä tai vaik­ka­pa maa­il­man­po­li­tii­kas­ta.

Mi­nun vä­sy­myk­se­ni oli la­maut­ta­vaa vä­sy­mys­tä, joka vei ilon ja ener­gi­an ta­val­li­ses­ta elä­mäs­tä. Jak­soin kui­ten­kin yhä teh­dä työ­tä, koh­da­ta ih­mi­siä ja pal­vel­la hei­tä. Ko­to­na en jak­sa­nut ol­la enää ko­vin­kaan mu­ka­vaa seu­raa. On­nek­si oli niin hy­viä ys­tä­viä, et­tä he ot­ti­vat ky­lään, vaik­ka en jak­sa­nut pal­jon muu­ta kuin maa­ta soh­val­la ja ker­toa huo­no­ja jut­tu­ja.

Kun vä­syt­tää, pi­tää le­vä­tä. Kun ker­roin vä­sy­myk­ses­tä­ni, sain mo­nen­lai­sia neu­vo­ja. Kaik­ki oli­vat ai­to­ja, hy­vää tar­koit­ta­via neu­vo­ja. Joku neu­voi aloit­ta­maan hiih­tä­mi­sen. Mie­tin, et­tä jak­soin juu­ri ja juu­ri käy­dä ves­sas­sa. Per­hee­seem­me syn­tyi no­pe­as­ti si­sä­pii­ri­vit­si:

– Pi­täi­si nuk­kua enem­män, syö­dä ter­veel­li­sem­min ja har­ras­taa lii­kun­taa.

Tot­ta joka sana! Mut­ta kun ei jak­sa­nut. Elä­mä piti saa­da en­sin hal­lin­taan. Sii­nä aut­toi työ­ter­veys. Muis­tan erään käy­tän­nön to­tuu­den vie­lä­kin: ih­mi­nen kes­tää yli­kuor­mi­tus­ta­kin hy­vin, mut­ta sitä, et­tä ei ole le­poa, hän kes­tää huo­nos­ti.

Kun am­mat­ti­lai­nen ky­syi mi­nul­ta omas­ta va­paa-ajas­ta, vas­ta­sin to­tuu­den­mu­kai­ses­ti: "Sitä ei ole." Sain teh­tä­väk­si hank­kia sitä. Jo­kai­nen tar­vit­see ai­kaa sekä lä­heis­ten et­tä oman it­sen­sä kans­sa. Olin yrit­tä­nyt ol­la hyvä työn­te­ki­jä, puo­li­so ja isä. Vuo­ro­kau­den tun­nin ku­lui­vat lop­puun. Jos otin omaa ai­kaa, otin sitä yö­u­nis­ta. Ei hyvä!

Kun vä­syy fyy­si­ses­ti ja hen­ki­ses­ti, saat­taa vä­syä myös hen­gel­li­ses­ti. Vä­sy­mi­nen täy­tyy ot­taa va­ka­vas­ti. Per­hees­sä kaik­ki kär­si­vät, jos toi­nen van­hem­mis­ta jou­tuu yk­sin kan­ta­maan hen­ki­sen vas­tuun per­heen hy­vin­voin­nis­ta. Vä­sy­mi­nen saat­taa syn­nyt­tää kat­ke­ruut­ta.

– Tä­tä­kö tämä on? Ku­kaan ei ar­vos­ta tai huo­maa mitä minä teen tois­ten eteen.

Sie­lun­vi­hol­li­nen is­kee ar­mot­ta vä­sy­nee­seen.

– Us­ko­si te­kee si­nus­ta vä­sy­neen ja vie elä­mäs­tä ilon, se va­leh­te­lee.

Eri­lai­siin on­gel­miin Ju­ma­lan vas­tus­ta­ja tar­jo­aa rat­kai­suk­si us­kos­ta luo­pu­mis­ta.

– Ei­hän täs­sä ole mi­tään jär­keä!

Nämä oli­vat tut­tu­ja kiu­sauk­sia myös Van­han tes­ta­men­tin Asa­fil­le, joka to­te­si:

– Minä ka­deh­din ju­ma­lat­to­mia, kun näin hei­dän me­nes­ty­vän. Heil­lä ei ole iki­nä vai­vo­ja, he ovat ter­vei­tä ja li­ha­via. He ei­vät jou­du raa­ta­maan niin kuin muut ih­mi­set, ei­kä hei­tä tois­ten ta­voin ku­ri­te­ta. (Ps. 73:3–5.)

Ajal­li­seen vä­sy­mi­seen aut­taa avoi­muus omas­ta ti­lan­tees­ta sekä avun ha­ke­mi­nen ja vas­taa­not­ta­mi­nen.

Olen ai­na ra­kas­ta­nut raa­ma­tul­lis­ta ku­vaa Hy­väs­tä Pai­me­nes­ta. Tuo pai­men ot­taa sy­liin­sä sen ka­rit­san, joka on louk­kaan­tu­nut, ek­sy­nyt ja vä­sy­nyt ja pa­laut­taa lau­man­sa yh­tey­teen. Tuo pai­men ei ky­se­le, mik­si si­nul­le kävi näin. Kun Ju­ma­lan ar­mo kos­ket­taa, saa tun­tea kel­paa­van­sa myös vä­sy­nee­nä. Vaik­ka mi­tään muu­ta ei jak­sai­si, saa kui­ten­kin us­koa ar­mos­ta. Tuos­ta lah­jas­ta kan­nat­taa pi­tää kiin­ni, sil­lä se kan­taa tai­vaa­seen.

Har­ri Vä­hä­jylk­kä

Samalla Puolella – Elina Ja Harri Vähäjylkkä
Löysimme toisemme nuorina ja saimme vuosien myötä suuren perheen. Yhä edelleen opettelemme avioliittoa, sen ihanuutta ja kamaluutta. Tässä yhteisessä blogissamme käsittelemme rakkauden, avioliiton ja perheen teemoja omasta kokemuksestamme käsin, selkokielellä, päällimmäisenä ilo Jumalan antamasta lahjasta ja elämänmittaisesta tehtävästä. Palautetta blogistamme voi antaa osoitteeseen emvahajylkka@gmail.com.
28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys