JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Kul­ke­mi­sia

L. Lotta
Aiemmat blogit
18.12.2015 6.45

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420151218064500

Ka­dut oli­vat kui­vu­neet yöl­lä ja tai­vas kir­kas­tu­nut. Pä­ki­öi­tä pa­kot­ti. Hän kä­ve­li vie­lä pari ka­dun­vä­liä ja py­säh­tyi sit­ten rii­su­maan ken­gät. Ai­no­at reis­suun mu­kaan tul­leet jal­ki­neet oli­vat ha­jon­neet tu­lo­mat­kal­la. Hän oli ha­ke­nut lau­an­tai­na kirp­pu­to­ril­ta kah­del­la eu­rol­la uu­det, mut­ta niis­sä oli vä­hän lii­kaa kor­koa täl­lai­seen mat­ka­kä­ve­lyyn kan­ta­mus­ten kans­sa; saat­toi yh­tä hy­vin jat­kaa vil­la­suk­ka­sil­laan kos­tei­ta koh­tia kier­tä­en. Hän pää­si mel­kein ase­mal­le as­ti kui­vin ja­loin, eh­ti bus­siin­kin. Sel­kään jäi muu­ta­man aa­mu­var­hai­sen vas­taan­tu­li­jan puo­li­kät­ket­ty hymy.

Pie­nes­ti hän eli, mut­ta oli sen­tään va­raa käy­dä ih­mis­ten luo­na. Hän oli et­si­nyt edul­li­sim­mat mat­kat, ja sik­si vaih­to­ja ker­tyi pari ja mat­ka­tun­te­ja mon­ta. Hän oli op­pi­nut nuk­ku­maan nuo vä­li­ti­lat, se­laa­maan vä­hän kurs­si­muis­tiin­pa­no­ja ja sit­ten kat­se­le­maan, mi­ten ohi kei­nu­vil­la pel­loil­la oli läis­kit­täin tal­vea ja vuo­roin taas ke­vääk­si su­la­nut­ta, jou­lu­kuis­ta ko­ti­maa­ta.

Ovia avau­tui eri kau­pun­geis­sa. Ja sy­le­jä, kä­siä, tule vain. Ih­mi­siä, joi­den kans­sa osa­si ol­la vuo­ro­tel­len tar­vit­se­va ja tar­vit­tu. Hän sai pu­hua il­ta­pi­me­ään huo­nee­seen sa­no­ja hy­väs­tä ikä­väs­tä ja tun­te­mat­to­mas­ta, täyt­ty­mät­tö­mäs­tä ikä­väs­tä. Ja joku siu­na­si hän­tä pyy­tä­mät­tä, ja hän nuk­kui aa­muun ja kä­ve­li uu­del­le mat­kal­le ja teki työn­sä.

Sy­dä­mes­sä kä­per­tyi tyy­ty­mis­tä. Elä­mä jat­kui eri koh­dis­sa eri no­peuk­sil­la. Ih­mis­ten tiet ris­te­si­vät ja jat­koi­vat eril­leen. Pal­jon oli opit­tu. Ai­na ei ol­lut hoi­det­tu asi­oi­ta ko­vin hy­vin, ei oi­kein vii­saas­ti ei­kä tyy­nes­ti ei­kä pe­ru­sa­si­oi­hin kes­kit­ty­väs­ti, mut­ta oi­ke­aan suun­taan ku­rot­ta­en kui­ten­kin.

Oli sa­not­tu: ”Nyt tun­tuu ras­kaal­ta moni asia, mut­ta se ei ole kaik­ki, on muu­ta­kin.” Ja vas­tat­tu: ”Vie­lä on vii­saim­mal­la kai­kis­ta kyky ja halu teh­dä työ­tä mei­dän kaut­tam­me.”

Hän oli vas­tuus­sa it­ses­tään ja vä­hän ys­tä­vis­tään. Muu­al­ta tu­le­vien vaa­tei­den ää­net ei­vät ol­leet pa­kot­ta­via. Ei hä­nen kul­ke­mi­sis­saan ol­lut pal­jon hie­noa toi­sil­le näy­tet­tä­väk­si, ei­kä tar­vin­nut­kaan: vaat­teet oli­vat läm­pi­mät me­ri­tuu­les­sa­kin, täh­tiä ik­ku­nois­sa, ka­duil­la ki­ven ja pil­ven vä­ri­siä tak­ki-ih­mi­siä.

Lo­man ää­rel­lä hän nuk­kui pit­kän mat­kan sin­ne, mis­sä elä­män he­leim­mät ää­net ovat al­le met­rin mit­tai­sia ja juok­se­vat sau­nan jäl­keen lei­vi­nuu­nia ym­pä­ri pal­jai­na kuin kirk­kain ilo. Oli­si juh­la taas. Sen va­lo­ke­häs­sä hän tah­toi muis­taa, min­ne se tär­kein mat­ka vie.

LottaL.
Neljäntoista isosisko raottelee kasvutynnyrinsä kantta luentosaleissa, pitää ihmisistä keskimäärin hyvin paljon ja on vähän idealisti, koska nuorena saa olla. Heräsikö ajatuksia? Voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen lottahenniina@gmail.com
11.8.2020

Joka heik­koa sor­taa, her­jaa hä­nen Luo­jaan­sa, joka Luo­jaa kun­ni­oit­taa, ar­mah­taa köy­hää. Sa­nanl. 14:31

Viikon kysymys