JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

​Mitä muis­tam­me Lut­he­ris­ta?

Aiemmat blogit
28.11.2014 6.42

Us­kon­puh­dis­tuk­sen muis­to­päi­vän al­la kä­vin kou­luis­sa pu­hu­mas­sa Mart­ti Lut­he­rin elä­mäs­tä ja us­kon­puh­dis­tuk­ses­ta. Huo­ma­sin, et­tä lap­sil­le Lut­he­rin ope­tuk­set oli­vat ai­ka vie­rai­ta. Ker­roin lap­sil­le, kuin­ka Mart­ti Lut­her puo­lus­ti us­kon­va­kau­mus­taan Raa­ma­tul­la. Lap­sia kos­ket­ti­vat Lut­he­rin sa­nat: ”Täs­sä sei­son en­kä muu­ta voi, Ju­ma­la mi­nua aut­ta­koon.” Ker­roin, et­tä Lut­her sa­noi nämä sa­nat kei­sa­rin edes­sä puo­lus­ta­es­saan us­ko­aan.

Rip­pi­kou­lu on var­maan mo­nel­le en­sim­mäi­nen paik­ka, mis­sä Lut­he­rin ope­tuk­sia mie­ti­tään sy­väl­li­sem­min Raa­ma­tun va­los­sa. Mo­nel­le nuo­ril­le tu­lee lä­hei­sek­si us­kon­puh­dis­tuk­sen joh­to­a­ja­tus: ih­mi­nen pe­las­tuu yk­sin us­kos­ta, yk­sin ar­mos­ta, yk­sin Jee­suk­sen Kris­tuk­sen täh­den. Eri­tyi­sen rak­kaak­si se on tul­lut niil­le nuo­ril­le, jot­ka ovat ha­lun­neet oma­koh­tai­ses­ti us­kol­la tur­vau­tua Ju­ma­laan. Lut­he­rin ope­tuk­set evan­ke­liu­min ja Ju­ma­lan seu­ra­kun­nan mer­ki­tyk­ses­tä ovat vah­vis­ta­neet us­koa. Moni on ope­tel­lut ul­koa näi­tä sa­no­ja: Minä us­kon, et­ten voi omas­ta jär­jes­tä­ni en­kä voi­mas­ta­ni us­koa Her­raa­ni Jee­suk­seen Kris­tuk­seen en­kä pääs­tä hä­nen luok­seen, vaan et­tä Pyhä Hen­ki on kut­su­nut mi­nua evan­ke­liu­min vä­li­tyk­sel­lä, va­lais­sut mi­nut lah­joil­laan, py­hit­tä­nyt ja säi­lyt­tä­nyt mi­nut oi­ke­as­sa us­kos­sa.

Us­kon­puh­dis­tuk­sen pe­ri­aat­tei­ta voi­si ol­la hyvä ker­ra­ta ai­kuis­ten raa­mat­tu­luo­kas­sa, avi­o­puo­li­soil­lois­sa ja isien ja äi­tien ko­koon­tu­mi­sis­sa. Tie­dän, et­tä on mo­nia, joil­la on hen­ki­lö­koh­tai­se­na har­ras­tuk­se­na Lut­he­rin teks­tien lu­ke­mi­nen. Näi­tä ih­mi­siä voi­si pyy­tää jos­kus ker­to­maan us­kon­pu­dis­tuk­sen ajas­ta. Jo le­poon pääs­seit­ten kris­tit­ty­jen ko­ke­muk­set muis­tut­ta­vat, et­tä elä­vä seu­ra­kun­ta tais­te­lee oi­ke­an us­kon puo­les­ta ai­na val­lit­se­vis­sa olo­suh­teis­sa. Tais­te­lu­jen kes­kel­lä pa­la­taan ai­na us­kon pe­rus­tei­siin. Lut­he­rin ope­tus on tä­nään ajan­koh­tais­ta. Hän opet­taa: Täs­sä kris­ti­kun­nas­sa hän joka päi­vä an­taa mi­nul­le ja jo­kai­sel­le us­ko­val­le ra­jat­to­mas­ti kaik­ki syn­nit an­teek­si.

Olin ker­ran pi­tä­mäs­sä erääs­sä am­mat­ti­op­pi­lai­tok­ses­sa jou­lu­kirk­koa. Lii­kun­ta­sa­lis­sa oli sa­to­ja nuo­ria. Kaik­ki kuun­te­li­vat hii­ren hil­jaa, kun ker­roin saar­nas­sa­ni Lut­he­rin per­heen jou­lun­vie­tos­ta. Ker­roin, et­tä us­kon­puh­dis­ta­jan tun­net­tu jou­lu­lau­lu ”En­ke­li tai­vaan lau­sui näin” syn­tyi Lut­he­rin per­heen jou­lu­val­mis­te­luit­ten kes­kel­lä. Lut­he­rin vai­mo Ka­ta­rii­na oli mää­rän­nyt mie­hen­sä tuu­dit­ta­maan per­heen vau­vaa, kun rou­va it­se teki isom­pien lap­sien kans­sa vii­mei­siä aat­toil­lan val­mis­te­lu­ja.

Lut­her, joka oli tai­ta­va sa­noit­ta­ja ja ym­mär­si mu­siik­kia, al­koi sa­noit­taa uut­ta jou­lu­lau­lua. Las­ta kat­sel­les­saan Lut­he­ril­la al­koi soi­da pääs­sään en­ke­li­vir­ren pau­hu. Syn­tyi kuin it­ses­tään 15-sä­keis­töi­nen vir­si, jois­ta kym­me­nen sä­keis­töä on pääs­syt mei­dän vir­si­kir­jaam­me. Sa­ma­na jou­lu­aat­toil­ta­na Lut­he­rin ko­dis­sa esi­tet­tiin jou­lu­ku­va­el­ma ”En­ke­li tai­vaan lau­sui näin”, jos­sa lap­set oli­vat en­ke­lei­nä ja pai­me­ni­na, isä Joo­se­fi­na, äi­ti Ma­ri­a­na ja pie­no­kai­nen Jee­sus-lap­sen osas­sa.

Lut­he­rin teks­te­jä lu­kies­sa tu­lee tur­val­li­nen tun­ne, et­tä Raa­ma­tun mu­kai­nen us­ko py­syy sa­ma­na vuo­si­sa­das­ta toi­seen. Meil­le saar­na­vi­ras­sa toi­mi­vil­le on eri­tyi­sen ar­vo­kas se Lut­he­rin pe­ri­aa­te, et­tä Raa­mat­tua on se­li­tet­tä­vä Raa­ma­tul­la. Kai­kil­le sa­nan­kuu­li­joil­le Lut­her an­toi ar­vok­kaan, Raa­ma­tun mu­kai­sen mää­ri­tel­män oi­ke­as­ta seu­ra­kun­nas­ta. Lut­her opet­ti: Ju­ma­lan seu­ra­kun­ta on siel­lä, mis­sä Ju­ma­lan sana puh­taas­ti saar­na­taan ja sak­ra­men­tit ju­ma­lan sa­nan mu­kai­ses­ti ja­e­taan.

”Se sana sei­soo vah­va­na, ne ei voi sitä kes­tää.

Kun kans­sam­me on Ju­ma­la, ken meil­tä voi­ton es­tää?

Jos veis ne hen­kem­me, osam­me, on­nem­me, ne hei­dän ol­ko­hon,

vaan mei­dän iät on Ju­ma­lan val­ta­kun­ta.” (VK 170:4.)

MattiKinnunen
Olen 46-vuotias pappi pohjoisesta, Iistä. Toimin Iin seurakunnassa kasvatuksesta vastaavana kappalaisena. Toinen vielä mieluisempi tehtäväni on kasvattaa vaimoni kanssa kymmentä lastamme. Vapaa-ajalla minut näkee usein lenkkarit tai sukset jalassa. Ihmisten kohtaaminen on minulle läheistä ja tärkeää. Laulaminen on myös tapani purkaa tuntemuksiani. Joskus teen lauluja itsekin johonkin elämäntilanteeseen.
29.2.2020

Jee­sus sa­noo: "Koot­kaa it­sel­len­ne aar­tei­ta tai­vaa­seen. Siel­lä ei koi ei­kä ruos­te tee tu­ho­jaan ei­vät­kä var­kaat mur­tau­du si­sään ja va­ras­ta. Mis­sä on aar­tee­si, siel­lä on myös sy­dä­me­si." Matt. 6:20-21

Viikon kysymys