JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Mu­sii­kin lah­ja

Aiemmat blogit
9.1.2017 6.23

Is­tuim­me joi­ta­kin vuo­sia sit­ten ys­tä­vä­ni kans­sa la­pu­a­lai­ses­sa kah­vi­las­sa. Lau­an­tai pik­ku­riik­ki­ses­sä suo­ma­lais­kau­pun­gis­sa ei ol­lut kii­rei­sis­tä kii­rei­sin, ei­kä li­säk­sem­me kah­vi­het­kel­le ol­lut is­tah­ta­nut ke­tään muu­ta. Meil­lä oli vain ai­kaa. Sa­ma­na il­ta­na La­pu­an tuo­mi­o­kir­kos­sa esi­tet­täi­siin Jo­seph Ha­yd­nin ora­to­rio Luo­mi­nen, jos­sa olim­me lau­la­mas­sa.

– Mi­nua on pyy­det­ty kir­joit­ta­maan ar­tik­ke­li SRK:n uu­teen kir­jaan Mu­sii­kin Lah­ja, ys­tä­vä­ni aloit­ti.

Is­kin ham­paa­ni en­tis­tä sy­vem­mäl­le kä­des­sä­ni ole­vaan paak­kels­siin. Mi­ten mai­nio kir­ja, mut­ta ei­kö jul­kai­su oli­si pi­tä­nyt ta­pah­tua jo 20 vuot­ta ai­em­min, ajat­te­lin.

Mu­sii­kil­la ja eten­kin lau­lu­pe­rin­teel­lä on ol­lut kes­kei­nen sija van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa he­rä­tys­liik­keen alus­ta saak­ka. Seu­rat ja muut hen­gel­li­set ti­lai­suu­det al­ka­vat ja päät­ty­vät ai­na yh­tei­seen lau­luun. Lau­lu­jen sa­noi­tuk­sis­sa kir­kas­te­taan us­kon pe­rus­tei­ta. Nii­den kos­ket­ta­vat ja mie­leen jää­vät me­lo­di­at ikään kuin lii­maa­vat lau­la­jat yh­teen. Lau­lu­ko­ko­el­mis­sa säi­ly­vät uu­dis­tuk­ses­ta toi­seen kes­tä­vim­mät me­lo­di­at, suu­hun so­pi­vim­mat sa­nat ja muis­to­rik­kaim­mat lau­lut.

Ai­vo­ku­vaus­ten avul­la mu­sii­kin vai­ku­tus­ta ih­mis­mie­leen tut­ki­nut Ro­bert Za­tor­re on to­den­nut, et­tä miel­lyt­tä­vä mu­siik­ki ak­ti­voi ai­vo­jen pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­mää ja tuot­taa sa­man­kal­tai­sia on­nel­li­suu­den ja nau­tin­non tun­tei­ta kuin mait­ta­va ate­ria (Tie­teen Ku­va­leh­ti 5/10/2009). Lau­lu­ko­ke­muk­set ovat vah­vo­ja, ja ne vai­kut­ta­vat läpi elä­män. Vuo­sia sit­ten sain ko­toa pi­ka­hä­tyy­tyk­sen käy­dä os­ta­mas­sa äk­kiä rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­tä tie­tyn le­vyn. Sveit­sis­sä asu­va tä­ti­ni oli sat­tu­mal­ta kuul­lut ra­di­os­sa lau­lun Ju­ma­lan rau­haa rin­nas­san­sa. Vaik­ka us­ko­ne­lä­mä oli jää­nyt taak­se vuo­si­kym­me­niä ai­em­min, oli lap­suu­des­ta tut­tu lau­lu he­rät­tä­nyt niin voi­mak­kai­ta muis­to­ja, et­tä levy piti vä­lit­tö­mäs­ti saa­da pos­tit­se Suo­mes­ta.

Van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­nen he­rä­tys­lii­ke voi­daan näh­dä myös erään­lai­se­na mu­siik­ki­kas­va­tus­jär­jes­tel­mä­nä. Mi­tään tie­teel­li­siä tut­ki­muk­sia ai­hees­ta ei va­li­tet­ta­vas­ti ole tois­tai­sek­si saa­ta­vil­la, mut­ta ko­vin­kaan laa­jaa kent­tä­tut­ki­mus­ta tus­kin tar­vi­taan asi­aa vah­vis­ta­maan. Tus­kin­pa ih­mi­nen voi­si kul­kea lap­ses­ta saak­ka vii­koit­tai­sis­sa yh­teis­lau­lu­ti­lai­suuk­sis­sa sel­lai­sen jät­tä­mät­tä mi­tään jäl­keä hä­neen. Yh­teis­lau­lu­ti­lai­suu­det ovat vai­kut­ta­via. Lau­lu on voi­mal­lis­ta, mut­ta ren­toa. Su­ru­mie­li­sis­sä­kin sä­vel­mis­sä on mie­les­tä­ni tai­vas­toi­vo ai­na läs­nä. He­rä­tys­liik­keen oma­lei­mai­seen lau­lu­kult­tuu­riin liit­tyy eri­koi­sia piir­tei­tä. Ke­sän suu­ris­sa seu­ra­ta­pah­tu­mis­sa väki ko­koon­tuu il­tai­sin isoon telt­taan vi­ral­li­sen oh­jel­man pää­tyt­tyä lau­la­maan yh­des­sä sä­es­tyk­set­tä. Lau­lu voi al­kaa tel­tan toi­sel­ta lai­dal­ta ja sii­hen yh­ty­vät vä­hi­tel­len kaik­ki lau­lun tun­nis­ta­neet. Ja häm­mäs­tyt­tä­vää: huo­li­mat­ta tel­tan kai­ut­to­mas­ta akus­tii­kas­ta sä­vel­la­ji ei vält­tä­mät­tä muu­tu lain­kaan lau­la­mi­sen ai­ka­na.

Koen, et­tä mu­siik­ki ja lau­la­mi­nen ovat läs­nä kai­kes­sa ja kaik­ki­al­la. Pi­a­no on mo­nen van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­sen olo­huo­neen va­ki­o­va­rus­te. Ja siel­lä mis­sä on pi­a­no, on mu­siik­kia. Jos jou­kos­sa on soit­to­tai­toi­nen, ha­lu­aa joku ai­na lau­laa jo­ta­kin. Yh­des­sä, yk­sin, ää­nis­sä, yk­si­ää­ni­ses­ti. Kuo­ro­ko­koon­pa­not ja lau­lu­ryh­mät ovat va­kiin­tu­nut osa rau­ha­nyh­dis­tys­ten toi­min­taa. Tyy­pil­li­nen va­lo­ku­va Päi­vä­mies-leh­des­sä on kuva lau­la­vis­ta ih­mi­sis­tä rau­ha­nyh­dis­tyk­sen merk­ki­päi­vil­lä, ava­jai­sis­sa ja juh­lis­sa. Lau­lu­jen ja ru­no­jen vuo­rot­te­le­ma kan­taat­ti­pe­rin­ne on ai­van oma lu­kun­sa. Nii­tä ti­la­taan sä­vel­tä­jil­tä tai ru­noi­li­joil­ta tai ke­hi­te­tään van­ho­jen poh­jal­le juh­lan tun­tua tuo­maan. Kos­ka van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­set ovat tot­tu­neet lau­la­maan yh­des­sä, ei ole vai­ke­aa ka­sa­ta pi­kai­ses­ti­kin kuo­roa tai lau­lu­ryh­mää esi­mer­kik­si opis­ton tai lei­ri­kes­kus­ten kurs­si­vii­kon­lo­pun pää­tös­ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen – oli­pa kurs­sil­la ol­lut sit­ten ras­kaan ka­lus­ton aja­jia tai in­nok­kai­ta sie­nes­tä­jiä.

Van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­suu­des­sa syn­tyy omaa, uut­ta mu­siik­kia koko ajan li­sää pyy­det­ty­nä ja pyy­tä­mät­tä. Sii­o­nin lau­lut -ko­ko­el­man uu­dis­tuk­ses­sa vuon­na 2016 uu­sia sä­vel­miä otet­tiin käyt­töön 52, jois­ta osa to­sin lai­nat­tiin muu­al­ta. Ke­sä­kuus­sa uu­dis­te­tun lau­lu­kir­jan mo­bii­li­so­vel­lus pää­si val­ta­kun­na­nuu­ti­siin. Hel­sin­gin Sa­no­mat tie­si ker­toa, et­tä van­hoil­lis­les­ta­di­o­lais­ten mak­sul­li­nen lau­lu­kir­ja­so­vel­lus tuot­ti tuol­loin iTu­ne­sis­sa enem­män kuin Tin­der tai Su­per­cel­lin pe­lit (HS 30.6.2016). Vi­ral­li­sen ja hen­gel­li­sel­tä kie­li­a­sul­taan tar­kis­te­tun lau­lu­ko­ko­el­man rin­nal­la kul­kee jat­ku­vas­ti lu­ke­ma­ton mää­rä kä­sin­kir­joi­tet­tua nuot­ti­ma­te­ri­aa­lia lau­luis­ta, jot­ka liik­kees­sä ylei­ses­ti tun­ne­taan, mut­ta jot­ka ei­vät ken­ties si­säl­tön­sä ka­pea-alai­suu­den vuok­si ole mah­tu­neet ai­na­kaan tois­tai­sek­si kir­joi­hin ja kan­siin. Täl­lai­sia lau­lu­ja ovat esi­mer­kik­si Aa­mu­po­lul­la, Soi il­ta­kel­lot, Sy­ty­tän pu­nai­sen kynt­ti­län. Näi­tä hen­gel­li­siä lau­lu­ja syn­tyy esi­mer­kik­si rip­pi- ja opis­to­lau­luik­si vuo­sit­tain ai­na uu­sia ja uu­sia ja ne soi­vat häis­sä ja muis­to­ti­lai­suuk­sis­sa ja jat­ka­vat pe­ri­mä­tie­to­na kul­ku­aan seu­raa­vil­le su­ku­pol­vil­le. Ne­tin kes­kus­te­lu­pals­toil­la näi­den lau­lu­jen sut­tui­sia van­ho­ja ko­pi­oi­ta ja­e­taan yhä uu­des­taan ja uu­des­taan. Saat­taa­pa jo­kin lau­lu löy­tyä van­hal­ta c-ka­se­til­ta­kin - ja jat­kaa elä­mään­sä vaik­ka­pa di­gi­muo­toon tal­len­net­tu­na.

Kas­va­mi­nen lau­la­mi­sen ja mu­sii­kin kes­kel­lä vai­kut­taa ih­mi­seen vä­lit­tö­mäs­ti ja vä­lil­li­ses­ti. Wie­nin mu­siik­kiy­li­o­pis­ton lau­lu­pe­da­go­giik­ka­o­sas­tol­la teh­dyis­sä tut­ki­muk­sis­sa ver­tail­tiin wie­ni­läis­ten las­ten ään­ten am­bi­tus­ta (ää­ni­a­la), re­kis­te­ri­vaih­dok­sia, pu­he­taa­juuk­sia, soin­nin, hen­gi­tyk­sen ja aloi­tu­sää­nen laa­tua sekä sä­vel­puh­taut­ta nel­jäl­lä eri vuo­si­kym­me­nel­lä (1970-2010). Tu­lok­se­na oli las­ten ää­ni­a­lo­jen sel­keä ma­dal­tu­mi­nen, min­kä ar­vel­tiin joh­tu­van ylei­ses­ti vä­hen­ty­nees­tä lau­la­mi­sen mää­räs­tä ja lau­la­mi­ses­ta lii­an ma­ta­las­sa sä­vel­la­jis­sa (Lau­lu­pe­da­go­gi-leh­ti 2011–2012, Sirk­ku Wahl­roos-Kai­ti­la).

Kou­lu­jen mu­sii­ki­no­pe­tuk­sen vä­hen­ty­es­sä ja sen pai­no­pis­teen siir­ty­es­sä yhä enem­män po­pu­laa­ri­mu­sii­kin suun­taan on luon­nol­lis­ta, et­tä van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­set lap­set ovat omas­sa eri­tyi­sa­se­mas­saan lau­la­mi­ses­sa mu­siik­ki­kas­va­tu­sym­pä­ris­tön­sä vuok­si. Asi­aan on kiin­ni­tet­ty huo­mi­o­ta klas­si­sen lau­lu­mu­sii­kin pii­reis­sä jo pit­kään. Ai­hees­ta on ai­ka ajoin pu­hu­nut muun mu­as­sa oop­pe­ra­lau­la­ja Jaak­ko Ry­hä­nen. Hän on to­den­nut:

– Mo­nis­sa klas­si­sen lau­lun kil­pai­luis­sa nä­kee, et­tä par­haim­mat ja ko­vim­mat ää­net tu­le­vat Poh­jois-Suo­mes­ta. Siel­lä asuu pal­jon les­ta­di­o­lai­sia, joi­den ko­to­na koko per­he vei­saa yh­des­sä täy­sin pal­kein. Use­at Si­be­lius-Aka­te­mi­aan pyr­ki­vät nuo­ret lau­la­jat tu­le­vat ni­me­no­maan Ou­lun seu­dul­ta. (Stu­dio 55.fi 23/01/2013.)

Päi­vä­mie­hen lop­puo­sas­ta löy­ty­väl­lä mai­nos­pals­tal­la kau­pa­taan vii­kos­ta toi­seen eri­lai­sia ää­nit­tei­tä. Mo­niin näis­tä ää­nit­teis­tä olen tu­tus­tu­nut ja to­den­nut, et­tä mu­siik­ki voi­si ol­la vii­meis­tel­lym­pää, mut­ta lau­la­jien tul­kin­nat ovat kos­ket­ta­via ja nii­den re­hel­li­syys ve­to­aa ja pu­hut­te­lee. Sel­lai­seen raa­pai­suun ky­ke­nee vain har­va am­mat­ti­lai­nen.

Vah­va mu­siik­ki­pe­rin­ne on Ju­ma­lan suu­ri lah­ja. Sen eri­tyis­laa­tui­suus saat­taa vä­lil­lä unoh­tua ja hä­mär­tyä, ja mu­sii­kis­ta kuu­lee usein sa­not­ta­van, et­tä se on ”niin vai­kea asia”. Voi­si­ko ”vai­ke­aa asi­aa” kat­soa jos­kus hel­pom­pa­na, suu­re­na lah­ja­na ja rik­kau­te­na elä­mäs­säm­me? Jo­han Se­bas­ti­an Bach on mo­nel­le tär­keä sä­vel­tä­jä. Bac­hin aja­tus mu­sii­kis­ta so­pi­si oh­je­nuo­rak­si tä­nä­kin päi­vä­nä. Bach ym­mär­si mu­sii­kin ole­van lah­ja Ju­ma­lal­ta ja myös kun­ni­an sii­tä kuu­lu­van Hä­nel­le.

------

Tämä on täl­lä erää vii­mei­nen kir­joi­tuk­se­ni Päi­vä­mies-verk­ko­leh­den blo­gis­ti­na. Ha­lu­an kiit­tää kaik­kia lu­ki­joi­ta läm­pi­mäs­ti! Eri­tyi­sen läm­min kii­tos kuu­luu kai­kil­le teil­le, jot­ka olet­te lait­ta­neet pa­lau­tet­ta säh­köi­ses­ti tai an­ta­neet sitä kas­vo­tus­ten! Jo­kai­nen säh­kö­pos­ti, Fa­ce­book-tyk­käys ja -jako ja vaih­det­tu sa­na­nen ovat an­ta­neet uut­ta pont­ta seu­raa­van teks­tin kir­joit­ta­mis­ta var­ten. Sel­lais­ten mer­ki­tys on us­ko­ma­ton!

ArttuH.
20.2.2020

Sa­nat, jot­ka Her­ra on pu­hu­nut, ovat hen­ki ja elä­mä. Joh. 6:63

Viikon kysymys