JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

​Pit­kä elä­män­kaa­ri sai piir­tyä lop­puun

Aiemmat blogit
4.2.2015 6.54

Vie­tim­me opis­tol­la juu­ri Elä­män­kaa­ri­-ai­heis­ta tee­ma­viik­koa. Vii­mei­sen päi­vän ai­hee­na oli van­huus, ja moni ker­toi pu­heen­vuo­ros­saan omis­ta iso­van­hem­mis­taan. Il­lal­la oli kes­kus­te­lu elä­män­kaa­ren pää­te­pis­tees­tä, kuo­le­mas­ta.

It­se­ä­ni­kin tämä ai­he kos­ket­ti. En ol­lut kos­kaan ko­ke­nut lä­hei­sen me­net­tä­mis­tä en­nen vuo­den­vaih­det­ta 2014. Ti­lan­ne ei ol­lut ihan ta­val­li­nen, sil­lä me­ne­tin pa­rin vii­kon si­säl­lä mo­lem­mat elos­sa ol­leet iso­van­hem­pa­ni, mum­mo­ni ja pap­pa­ni.

Muis­tan tar­kas­ti vuo­den­vaih­teen ta­pah­tu­mat. Olin ol­lut viet­tä­mäs­sä uut­ta vuot­ta ka­ve­ril­la­ni. Ko­tiin tul­tu­a­ni kuu­lin, et­tä van­hem­pa­ni oli­vat läh­te­neet Ou­luun mum­mon ti­lan hei­ken­ty­mi­sen ta­kia. Il­lan ku­lu­es­sa tuli vies­ti, et­tä mum­mo oli pääs­syt ajas­ta iä­i­syy­teen. Muis­tan kun is­tuin keit­ti­ös­sä ja sis­ko­ni is­tui vä­hän mat­kan pääs­sä mi­nus­ta. Vaik­ka olin tien­nyt, et­tä mum­mon tila oli heik­ko, kuo­le­ma tuli sil­ti yl­lä­tyk­se­nä. Em­me pu­hu­neet kum­pi­kaan mi­tään. Keit­ti­ös­sä oli hil­jais­ta lu­kuu­not­ta­mat­ta su­run ai­heut­ta­maa it­kua.

Hie­man myö­hem­min tuli tie­to, et­tä pa­pan tila oli al­ka­nut myös hei­ke­tä. En muis­ta tar­kas­ti noi­ta päi­viä, kos­ka mum­mon kuo­le­ma oli vie­lä niin tuo­ree­na mie­les­sä. Pa­pan kuo­le­ma oli eh­kä vie­lä vai­ke­am­pi si­säis­tää, kun kum­pi­kin kuo­le­ma tuli niin ly­hy­en ajan si­säl­lä. Iso­van­hem­pie­ni kuol­tua suu­rim­pia tun­tei­ta­ni oli eh­kä ka­tu­mus sii­tä, et­ten viet­tä­nyt lop­pu­ai­koi­na niin pal­jon ai­kaa mum­mon ja pa­pan kans­sa. Koin, et­ten eh­ti­nyt osoit­taa, kuin­ka pal­jon to­del­la vä­li­tin heis­tä. Kai­pauk­sen tun­net­ta en ole ko­ke­nut niin vah­vas­ti, vaik­ka ar­jes­sa tu­lee jos­kus yh­täk­kiä ti­lan­tei­ta, jois­sa ajat­te­len hei­tä, en­kä it­kul­ta­kaan ai­na väl­ty. Esi­mer­kik­si hau­ta­jai­sis­sa lau­let­tu ”Tai­vaas­sa mi­nul­la on si­nut” nos­tat­taa muis­to­ja ai­na kun sitä lau­le­taan.

Hau­ta­jais­ten jäl­keis­tä muis­to­ti­lai­suut­ta vie­tim­me ky­lä­kou­lul­la, jos­sa mum­mo ja pap­pa oli­vat teh­neet elä­män­työn­sä. Oli iha­na kuun­nel­la, kun mo­net pu­hui­vat heis­tä niin kau­niis­ti ja läm­pi­mäs­ti. Pu­heis­sa ku­vat­tiin, kuin­ka us­ko oli iso­van­hem­mil­le­ni tär­keä ja kuin­ka he tah­toi­vat vaa­lia sitä. Seu­roi­hin he läh­ti­vät ai­na kun oli mah­dol­lis­ta. Hei­dän suu­rin toi­veen­sa oli, et­tä epä­us­koi­set su­ku­lai­set sai­si­vat pa­ran­nuk­sen ar­mon. Serk­ku­ni piti pu­heen ja muis­te­li, kuin­ka mum­mo oli pu­hu­nut hä­nel­le elä­väs­tä us­kos­ta. Us­kon sa­no­ma oli kos­ket­ta­nut hän­tä.

Mum­mon ja pa­pan osa on nyt hyvä. Elä­män­sä lop­pu­puo­lel­la he kär­si­vät mo­nis­ta vai­vois­ta, ja var­sin­kin mum­mo toi­voi jo pää­syä tai­vaan ko­tiin. Pit­kä elä­män­kaa­ri sai piir­tyä lop­puun.

Suvi

Ranuan Kristillinen Kansanopisto
Ranuan kristillinen kansanopisto sijaitsee Ranuanjärven rannalla noin kahden kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta. Opistossa opiskelee vuosittain noin 120 opiskelijaa viidellä eri linjalla. Pääosa opiskelijoista on 16–20-vuotiaita. Lyhytkurssilaisia on noin 3000. Tervetuloa joukkoomme opiskelemaan ja virkistymään! Lisätietoa opistosta www.rakro.fi. Päivämies-verkkolehden opistoblogia kirjoittavat sekä opiskelijat että henkilökunta.
28.2.2020

Sy­vyy­des­tä minä huu­dan si­nua, Her­ra. Her­ra, kuu­le mi­nun ää­ne­ni. Ps. 130:1-2

Viikon kysymys