Totuus – onko sitä?
Eri aikakausia luonnehditaan erilaisin käsittein. Varsinkin taidetta ja filosofiaa, mutta voidaan niillä määritellä kulttuuria laajemminkin. Politiikkaakin.
Modernia aikakautta seurasi postmoderni aika – jota vieläkin tosin elämme – mutta nykyisin puhutaan myös ikään kuin sitä seuraavasta ”totuuden jälkeisestä ajasta”. Se merkitsee yleistettynä sitä, että julkisuutta, poliittista keskustelua ja uutisointia ohjaavat tunnepohjaiset reaktiot tosiasioiden eli faktojen sijaan.
Aiemmin mediailmastoa hallitsivat toimittajat lehdistössä, radiossa, televisiossa. Media-alan ammattilaiset. Nyt miltei kenen tahansa on mahdollista tuottaa ja jakaa internetissä vastaavaa sisältöä, juuri kenenkään valvomatta ja säätelemättä. Monissa niin kutsutuissa vaihtoehtoisissa medioissa onkin usein hyvin kantaaottavaa ja asenteellista sisältöä.
Toki ammattitoimittajatkin heijastavat, ja ovat aina heijastaneet, omia asenteitaan ja arvomaailmaansa tuottamassaan sisällössä, vaikka etenkin uutisjutuissa tulisi pyrkiä puolueettomaan havainnointiin ja raportointiin. Ajattelen, että nykyisin toimittajien oma näkökulma tai asenteet tulevat jutuissa yhä useammin esille, eikä niitä välttämättä edes yritetä häivyttää. Näin pyritään vaikuttamaan lukijoiden ajatteluun.
Mielestäni tämä näkyy myös siinä, miten media suhtautuu eri tavalla ajatteleviin ihmisiin. Välillä uutisia ja artikkeleita lukiessa tai julkisia keskusteluja seuratessa tulee aivan ahdistunut olo, kun joku julkisuuden henkilö näyttää joutuvan median ajojahdin uhriksi. Sanomisia tulkitaan pahansuovasti ja suorastaan tahallaan käsitetään väärin. Ja on käynyt niinkin, ettei uhrille ole edes annettu mahdollisuutta puolustautua, oikaista väärinkäsityksiä ja kertoa omaa näkemystään. Sellainen tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta ja rakkaudettomalta.
Mikä on totuus? Eikö totuus ole sitä, miten ”asiat oikeasti ovat”? Onko puhdasta totuutta edes olemassa, vai onko se aina suhteellista – sisältäen kunkin ihmisen yksilöllisen näkökulman asiain tilaan? Ymmärtääkseni koulumaailmassa opetetaan nykyisin mielellään ajattelua, että ”uskokaa niitä, jotka etsivät totuutta, epäilkää niitä, jotka ovat sen löytäneet” (André Gide).
Niin – onko elämä siis loputonta totuuden ja tiedon etsimistä? Ikään kuin loputon kehitysprosessi, joka päättyy ja täydentyy vasta kuoleman hetkellä? Joudummeko vain nostamaan kädet pystyyn ja toteamaan, että asioilla ei ole yhtä ainoaa todellista ja oikeaa tilaa, vaan jokaisella ihmisellä on oma yksityinen totuutensa, jota täytyy kunnioittaa ainutkertaisena? Onko niin, että voimme vain vertailla näkemyksiämme totuudesta toisten ihmisten kanssa – ja mahdollisesti ottaa heiltä vaikutteita, jos niin hyväksi näemme?
Mitä Raamattu opettaa totuudesta? Se opettaa, että ”Jumalan laki on totuus” (Ps. 119:142), ”totuus on Jumalan sanan perusta” (Ps. 119:160), ”Jumala itse on totuus” (Joh. 7:28) ja ”Jeesus on totuus” (Joh. 14:6). Sen voi vielä ymmärtää, että laki tai käskyt paljastavat totuuden, mutta kuinka henkilö tai henki voi olla totuus – asiain todellinen ja oikea tila?
Totuus on yhtäältä se, siis ”asiain todellinen, muuttumaton ja oikea tila”, että ihmiset on tarkoitettu elämään Jumalan lain mukaisesti, sillä se on oikein ja hyväksi ihmiselle. Jumalan laki viitoittaa tien oikeaan elämään, mutta valitettavasti kukaan ihminen ei pysty elämään sen mukaisesti. Ei parhaalla tahdollakaan.
Ajattelen, että Jeesus on totuus, koska hän oli Jumalan Poika ja ihminen, joka ainoana täytti kaikki Jumalan käskyt ja lain (Matt. 5:17). Ainoastaan hänen yhteydessään on tie pelastukseen. Hän oli täynnä totuutta, mutta sen lisäksi myös täynnä armoa (Joh.1:14). Ja armoa tarvitsee jokainen, sillä kukaan muu ei pysty noudattamaan Jumalan lakia. On sanomattoman lohdullista, että meille syntisille ihmisille tarjotaan Jumalan armoa. Kelpaamme Jumalalle, kun uskolla turvaudumme Jeesuksen pelastustyöhön. Silloin elämme totuudessa (2. Joh. 1:4).
Jeesus sanoo: ”Minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.” Joh. 16:22
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
