JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

To­tuus – on­ko sitä?

Aiemmat blogit
30.11.2017 6.55

Eri ai­ka­kau­sia luon­neh­di­taan eri­lai­sin kä­sit­tein. Var­sin­kin tai­det­ta ja fi­lo­so­fi­aa, mut­ta voi­daan niil­lä mää­ri­tel­lä kult­tuu­ria laa­jem­min­kin. Po­li­tiik­kaa­kin.

Mo­der­nia ai­ka­kaut­ta seu­ra­si post­mo­der­ni ai­ka – jota vie­lä­kin to­sin eläm­me – mut­ta ny­kyi­sin pu­hu­taan myös ikään kuin sitä seu­raa­vas­ta ”to­tuu­den jäl­kei­ses­tä ajas­ta”. Se mer­kit­see yleis­tet­ty­nä sitä, et­tä jul­ki­suut­ta, po­liit­tis­ta kes­kus­te­lua ja uu­ti­soin­tia oh­jaa­vat tun­ne­poh­jai­set re­ak­ti­ot to­si­a­si­oi­den eli fak­to­jen si­jaan.

Ai­em­min me­di­ail­mas­toa hal­lit­si­vat toi­mit­ta­jat leh­dis­tös­sä, ra­di­os­sa, te­le­vi­si­os­sa. Me­dia-alan am­mat­ti­lai­set. Nyt mil­tei ke­nen ta­han­sa on mah­dol­lis­ta tuot­taa ja ja­kaa in­ter­ne­tis­sä vas­taa­vaa si­säl­töä, juu­ri ke­nen­kään val­vo­mat­ta ja sää­te­le­mät­tä. Mo­nis­sa niin kut­su­tuis­sa vaih­to­eh­toi­sis­sa me­di­ois­sa on­kin usein hy­vin kan­taa­ot­ta­vaa ja asen­teel­lis­ta si­säl­töä.

Toki am­mat­ti­toi­mit­ta­jat­kin hei­jas­ta­vat, ja ovat ai­na hei­jas­ta­neet, omia asen­tei­taan ja ar­vo­maa­il­maan­sa tuot­ta­mas­saan si­säl­lös­sä, vaik­ka eten­kin uu­tis­ju­tuis­sa tu­li­si pyr­kiä puo­lu­eet­to­maan ha­vain­noin­tiin ja ra­por­toin­tiin. Ajat­te­len, et­tä ny­kyi­sin toi­mit­ta­jien oma nä­kö­kul­ma tai asen­teet tu­le­vat ju­tuis­sa yhä use­am­min esil­le, ei­kä nii­tä vält­tä­mät­tä edes yri­te­tä häi­vyt­tää. Näin py­ri­tään vai­kut­ta­maan lu­ki­joi­den ajat­te­luun.

Mie­les­tä­ni tämä nä­kyy myös sii­nä, mi­ten me­dia suh­tau­tuu eri ta­val­la ajat­te­le­viin ih­mi­siin. Vä­lil­lä uu­ti­sia ja ar­tik­ke­lei­ta lu­kies­sa tai jul­ki­sia kes­kus­te­lu­ja seu­ra­tes­sa tu­lee ai­van ah­dis­tu­nut olo, kun joku jul­ki­suu­den hen­ki­lö näyt­tää jou­tu­van me­di­an ajo­jah­din uh­rik­si. Sa­no­mi­sia tul­ki­taan pa­han­suo­vas­ti ja suo­ras­taan ta­hal­laan kä­si­te­tään vää­rin. Ja on käy­nyt niin­kin, et­tei uh­ril­le ole edes an­net­tu mah­dol­li­suut­ta puo­lus­tau­tua, oi­kais­ta vää­rin­kä­si­tyk­siä ja ker­toa omaa nä­ke­mys­tään. Sel­lai­nen tun­tuu to­del­la epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta ja rak­kau­det­to­mal­ta.

Mikä on to­tuus? Ei­kö to­tuus ole sitä, mi­ten ”asi­at oi­ke­as­ti ovat”? On­ko puh­das­ta to­tuut­ta edes ole­mas­sa, vai on­ko se ai­na suh­teel­lis­ta – si­säl­tä­en kun­kin ih­mi­sen yk­si­löl­li­sen nä­kö­kul­man asi­ain ti­laan? Ym­mär­tääk­se­ni kou­lu­maa­il­mas­sa ope­te­taan ny­kyi­sin mie­lel­lään ajat­te­lua, et­tä ”us­ko­kaa nii­tä, jot­ka et­si­vät to­tuut­ta, epäil­kää nii­tä, jot­ka ovat sen löy­tä­neet” (André Gide).

Niin – on­ko elä­mä siis lo­pu­ton­ta to­tuu­den ja tie­don et­si­mis­tä? Ikään kuin lo­pu­ton ke­hi­tysp­ro­ses­si, joka päät­tyy ja täy­den­tyy vas­ta kuo­le­man het­kel­lä? Jou­dum­me­ko vain nos­ta­maan kä­det pys­tyyn ja to­te­a­maan, et­tä asi­oil­la ei ole yh­tä ai­no­aa to­del­lis­ta ja oi­ke­aa ti­laa, vaan jo­kai­sel­la ih­mi­sel­lä on oma yk­si­tyi­nen to­tuu­ten­sa, jota täy­tyy kun­ni­oit­taa ai­nut­ker­tai­se­na? On­ko niin, et­tä voim­me vain ver­tail­la nä­ke­myk­si­äm­me to­tuu­des­ta tois­ten ih­mis­ten kans­sa – ja mah­dol­li­ses­ti ot­taa heil­tä vai­kut­tei­ta, jos niin hy­väk­si nä­em­me?

Mitä Raa­mat­tu opet­taa to­tuu­des­ta? Se opet­taa, et­tä ”Ju­ma­lan laki on to­tuus” (Ps. 119:142), ”to­tuus on Ju­ma­lan sa­nan pe­rus­ta” (Ps. 119:160), ”Ju­ma­la it­se on to­tuus” (Joh. 7:28) ja ”Jee­sus on to­tuus” (Joh. 14:6). Sen voi vie­lä ym­mär­tää, et­tä laki tai käs­kyt pal­jas­ta­vat to­tuu­den, mut­ta kuin­ka hen­ki­lö tai hen­ki voi ol­la to­tuus – asi­ain to­del­li­nen ja oi­kea tila?

To­tuus on yh­tääl­tä se, siis ”asi­ain to­del­li­nen, muut­tu­ma­ton ja oi­kea tila”, et­tä ih­mi­set on tar­koi­tet­tu elä­mään Ju­ma­lan lain mu­kai­ses­ti, sil­lä se on oi­kein ja hy­väk­si ih­mi­sel­le. Ju­ma­lan laki vii­toit­taa tien oi­ke­aan elä­mään, mut­ta va­li­tet­ta­vas­ti ku­kaan ih­mi­nen ei pys­ty elä­mään sen mu­kai­ses­ti. Ei par­haal­la tah­dol­la­kaan.

Ajat­te­len, et­tä Jee­sus on to­tuus, kos­ka hän oli Ju­ma­lan Poi­ka ja ih­mi­nen, joka ai­no­a­na täyt­ti kaik­ki Ju­ma­lan käs­kyt ja lain (Matt. 5:17). Ai­no­as­taan hä­nen yh­tey­des­sään on tie pe­las­tuk­seen. Hän oli täyn­nä to­tuut­ta, mut­ta sen li­säk­si myös täyn­nä ar­moa (Joh.1:14). Ja ar­moa tar­vit­see jo­kai­nen, sil­lä ku­kaan muu ei pys­ty nou­dat­ta­maan Ju­ma­lan la­kia. On sa­no­mat­to­man loh­dul­lis­ta, et­tä meil­le syn­ti­sil­le ih­mi­sil­le tar­jo­taan Ju­ma­lan ar­moa. Kel­paam­me Ju­ma­lal­le, kun us­kol­la tur­vau­dum­me Jee­suk­sen pe­las­tus­työ­hön. Sil­loin eläm­me to­tuu­des­sa (2. Joh. 1:4).

JuhaHakulinen
Operoin tällä hetkellä monipuolisesti musiikin parissa yrittäjänä ja musiikkituottajana. Musiikki on minulle tärkeää myös vapaa-ajalla, muutoin saatan rentoutua pelikentillä, kalavesillä tai sukututkimuksen parissa. Olen kiinnostunut muistakin taidemuodoista sekä filosofiasta ja teologiasta. Syvälliset pohdiskelut näiden aiheiden parissa ovat minulle ominaisia. Käyn tarpeen tullen mielelläni myös keskusteluja blogieni aiheista.
19.1.2020

Jee­sus vas­ta­si nai­sel­le: "Joka juo tätä vet­tä, sen tu­lee uu­del­leen jano, mut­ta joka juo mi­nun an­ta­maa­ni vet­tä, ei enää kos­kaan ole ja­nois­saan." Joh. 4:13-14

Viikon kysymys