JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Tras­se­li­se­pi

Aiemmat blogit
22.8.2018 6.43

Poi­ka­se­na oli­sin ha­lun­nut pait­si ve­si­pys­syn, myö­hem­min myös mo­pon. Muis­tan, kuin­ka näin jos­kus un­ta­kin, et­tä mi­nul­la oli sel­lai­nen lä­pi­kuul­ta­va li­men­vih­reä truut­ta ja aa­mul­la he­rät­ty­ä­ni pet­ty­mys oli paha, kun ei sit­ten ol­lut­kaan.

Mo­pon kui­ten­kin sain – tai oi­ke­as­taan me per­heen suun­nil­leen sa­ma­ni­käi­set po­jat. PV-Su­zu­ki oli kova sana sii­hen ai­kaan. Piti ol­la le­o­par­di­ku­vi­oi­tu tur­kis pen­kin­pääl­li­se­nä ja ta­ka­rek­ka­rin pääl­lä muo­vi­pus­si, et­tä kura ei len­nä fark­ku­ta­kin sel­kä­myk­seen. Jot­kut sa­noi­vat, et­tä muo­vi­pus­sin tar­koi­tus oli peit­tää re­kis­te­ri­kil­pi, et­tä po­lii­si ei pys­tyi­si niin hel­pos­ti sa­kot­ta­maan jos aje­lee yli­no­peut­ta vi­ri­te­tyl­lä mo­pol­la. Isot po­jat re­hen­te­li­vät, et­tä kun vaih­taa vä­li­tyk­siä eli ko­neen pää­hän isom­man ham­mas­rat­taan niin pää­see lu­jem­paa. Kuu­lin le­gen­dan et­tä joku oli jopa yli sa­tas­ta pääs­tel­lyt. Vi­ri­tys­hom­miin ei tie­ten­kään voi­nut ryh­tyä tie­lii­ken­ne­ras­seil­la, mont­tu­pyö­rää­hän meil­lä ei ol­lut.

No, mei­dän mopo oli Hel­ka­ma Rai­su. Se ha­et­tiin po­lii­si­lai­tok­sen huu­to­kau­pas­ta ja ei ol­lut ajo­kun­nos­sa. Pian alet­tiin kun­nos­tus­hom­miin, et­tä pääs­täi­siin hur­jas­te­le­maan. Jon­kin­lai­seen liik­kee­seen se saa­tiin­kin, kun isä oli apu­na. Suu­ret ku­vi­tel­mat kiil­tä­väs­tä kro­mi­lo­ka­ri­ses­ta ja puh­taut­taan hoh­ta­vas­ta ko­nees­ta, jol­la voi­si ajel­la jä­kik­sen­pe­luu­seen, kark­ki­kaup­paan tai mui­hin vält­tä­mät­tö­miin paik­koi­hin, ka­ri­si­vat kuin te­rä­leh­det juh­la­ruu­sus­ta, kun huo­mat­tiin et­tä me­no­pe­li ei ole sa­maa luok­kaa PV-sus­kan, Hon­da Mon­keyn tai Tun­tu­ri Ti­ger Aqu­an kans­sa. Kam­pi­ak­se­lin vauh­ti­pyö­rän kiin­ni­tys oli heik­ko, ja sy­ty­tys piti sää­tää al­va­riin­sa uu­sik­si. Vaih­teis­toa piti kor­ja­ta ja säh­kö­jä et­sis­kel­lä. Mopo sai uu­sia ni­miä: Vai­su ja Raip­pa muis­tu­vat ha­ke­mat­ta mie­leen.

Re­kis­te­riin Raip­pa ei kos­kaan pääs­syt. Loi­va pet­ty­mys sii­tä, et­tä au­rin­gon­las­kuun krui­sai­lu ei on­nis­tu­nut­kaan, haih­tui hil­jal­leen, kun ta­lou­teen han­kit­tiin isom­pia kul­ku­neu­vo­ja. Mo­pon kor­jauk­ses­sa han­ki­tut opit so­vel­let­tiin isom­paan mit­ta­kaa­vaan, ja näin ys­tä­vien seu­ras­sa le­gen­dak­si tul­lut Fiat Uno al­koi syö­dä as­falt­tia it­se vaih­det­tu­jen va­ra­o­sien an­si­os­ta. Jar­ru­ja sai uu­sia yh­te­nään, mut­ta ka­la­puik­ko­viik­si­nen kat­sas­tus­se­tä odo­te­tus­ti vo­kaa­le­ja lais­kas­ti ve­nyt­tä­en tuo­mit­si kul­ki­neen uu­sin­ta­kat­sas­tuk­seen kuu­kau­den si­sään. Kos­kaan ei Uu­no ker­ta­laa­kis­ta men­nyt läpi. Joku ker­toi, et­tä täy­tyy lait­taa vai­mo vie­mään se kat­sas­tet­ta­vak­si, mut­ta ei sii­hen hä­tään eh­ti­nyt sel­lai­sia miet­tiä.

Uu­no oli ra­kas­tet­ta­va per­heen­jä­sen. Sen tun­nis­ti sii­tä, et­tä sil­le us­kal­si suut­tua, kun se jät­ti jäl­leen tien­pos­keen. Ker­taal­leen vaih­de­kep­pi jäi kou­raan, toi­sen ker­ran tuu­li­la­si oli pauk­ku­pak­ka­sel­la jääs­sä koko mat­kan Kuu­sa­mos­ta Ou­luun. Ai­na­kin Lot­ta ja Ma­ria tai­ta­vat tuon reis­sun muis­taa, ruu­mii­no­sia ei on­nek­si tar­vin­nut am­pu­toi­da kel­tään. Mut­ta kyl­lä ne Uu­not ajo­kun­nos­sa­kin usein oli­vat – han­kit­tiin toi­nen­kin ni­mit­täin.

En tie­dä, kum­pi on syy ja kum­pi seu­raus, et­tä mi­nus­ta tuli kä­den­tai­to­jen opet­ta­ja ja in­no­kas tee-se-it­se-ih­mi­nen. Olo­suh­teet ei­vät ole kos­kaan kan­nus­ta­neet hank­ki­maan val­mis­ta, vaan it­se on kor­jat­tu, purk­ka­vi­ri­tet­ty ja en­ti­söi­ty. Sa­dat ker­rat cv:n on näh­nyt kä­sis­tä, kun 5W-40 Ral­ly For­mu­la on jää­nyt ko­ris­ta­maan kyn­si­nau­ho­ja re­mon­tin jäl­keen. Si­sä­ti­lo­ja ei ole re­mont­tiin ol­lut usein käy­tös­sä, vaan sa­teel­la ja pais­teel­la on hit­sat­tu, hi­ot­tu, vaih­det­tu öl­jy­jä ja vir­ran­ja­ka­jan oh­jau­syk­si­köi­tä.

Huol­to­suh­tees­sa Uu­non kans­sa muis­tin usein Sii­o­nin lau­lun sa­nat: ”Kun pää­set yh­den ylit­se ja kul­jet toi­sen lä­vit­se niin kol­mas on jo vas­tas­sa.” Kak­si­tah­ti­ben­sii­nin ro­mant­ti­nen kat­ku ei tuo vält­tä­mät­tä mie­leen nii­tä synk­kiä het­kiä, kun on saa­nut kaa­sa­rin ir­ro­tet­tua, pu­ret­tua, put­sat­tua ja ka­sat­tua ja vii­mei­nen pin­na­pult­ti kat­ke­aa­kin ki­ris­tys­vai­hees­sa ja pult­ti­po­jan pin­na­kin sa­moin tein. Ei sitä enää muis­ta, et­tä oli lu­van­nut ha­kea kyy­ti­läi­siä, ja kän­nyk­kä soi vaa­ti­vas­ti, kun on kak­si tun­tia myö­häs­sä kä­det öl­jys­sä lä­jää­mäs­sä vii­mei­siä osia nok­ka­pel­lin al­le. ”Joo, oli vä­hän täs­sä sää­töä, mut­ta tul­laan kyl­lä…” Kos­kaan mut­te­ri­ka­sa ei ol­lut täy­sin kun­nos­sa, ja yri­tin­kin kom­pen­soi­da toi­mi­ma­ton­ta kä­si­jar­rua hää­vim­mäl­lä au­to­man­kal­la ja isom­mil­la kai­ut­ti­mil­la – jot­ka oli dyy­kat­tu jos­tain kier­rä­tys­hen­ges­sä. Kel­pa­si niis­tä c-ka­se­til­ta mars­si­mu­siik­kia kuun­nel­la (ja kan­taat­te­ja­kin myö­hem­min).

Uu­no on jo muut­tu­nut ja­lo­te­räk­si­sik­si Fis­kar­sin ate­ri­mik­si, mut­ta seu­raa­vat kul­ku­neu­vot ovat pi­tä­neet kä­den­tai­to­ja yl­lä. Yk­si­kään ei ole men­nyt sa­to­ja tu­han­sia ki­lo­met­re­jä pel­käl­lä tank­kaa­mi­sel­la, ja opis­ke­li­ja­bud­jet­ti ei ole sal­li­nut huol­to­liik­keen oven­kah­van hy­pis­te­lyä. Vie­lä tä­nä­kin ke­sä­nä – nyt jo au­to­tal­lin su­pe­ro­lo­suh­teis­sa – imu­sar­jaa re­mon­toi­des­sa­ni aja­tuk­set pa­la­si­vat ai­kaan, kun Uu­not oli­vat vie­lä Suo­men au­to­tei­den ar­ki­juus­to­ja. Pai­noin tun­kin sa­vi­seen Pik­ka­ra­lan maa­pe­rään ja loin fa­si­li­teet­tia nel­jän­nel­le vaih­de­laa­ti­kon ir­ro­tuk­sel­le, kun nel­jän­nen ja vii­den­nen vaih­teen synk­ro oli si­le­ä­nä.

SeppoTervo
27.2.2020

Jee­sus sa­noo: "Kun paas­to­at­te, äl­kää ol­ko syn­kän nä­köi­siä niin kuin te­ko­py­hät. He muut­ta­vat muo­ton­sa sur­ke­ak­si, jot­ta kaik­ki var­mas­ti huo­mai­si­vat hei­dän paas­to­a­van." Matt. 6:16

Viikon kysymys