JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Yhtä juhlaa, työnikin

Suominen Sarianna
Aiemmat blogit
24.7.2018 6.38

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420180724063800

Kesä on juh­la-ai­kaa mo­nel­la ta­voin. Ke­sään si­joit­tu­vat lu­kui­sat ke­sä­ta­pah­tu­mat ja sitä lei­maa yleen­sä myös run­sas per­he­juh­lien tar­jon­ta.

Ke­sä­seu­rat vir­kis­tä­vät us­ko­ne­lä­mää, kun saa le­vä­tä saar­na­tuu­les­sa ke­sä­au­rin­gon hel­lies­sä hi­pi­ää. Voi kuun­nel­la pu­hei­ta ul­koil­mas­sa seu­ra­ken­täl­lä, vau­nul­la, ko­ti­pi­hal­la, val­ke­as­sa seu­ra­tel­tas­sa tai oman olo­huo­neen soh­van nur­kas­sa. Mah­dol­li­suuk­sia pääs­tä ke­sä­seu­roi­hin mo­ne­na eri vii­kon­lop­pu­na eri puo­lel­le Suo­mea on ke­sän mit­taan lu­kui­sia.

Ke­sä­seu­ra­ra­di­o­kin tar­jo­aa si­säl­löl­tään tur­val­lis­ta ja mo­ni­puo­lis­ta oh­jel­maa vii­kon jo­kai­se­na päi­vä­nä koko ke­sä­kau­den, ja lä­het­tää ke­sä­seu­ra­oh­jel­maa re­aa­li­ai­kai­se­na. Au­to­mat­kat hu­rah­ta­vat kuin it­ses­tään Sii­o­nin lau­lu­ja ja tut­tu­ja vir­siä mu­ka­na hy­rä­el­len. Vaik­ka läh­te­mi­sen vai­va on tut­tu meil­le mo­nil­le, kan­nat­taa se ko­ke­muk­se­ni mu­kaan poik­keuk­set­ta. Kan­nus­tan läh­te­mään, jos se suin­kin on mah­dol­lis­ta. On sil­ti hyvä tun­nis­taa ra­jan­sa ja le­väh­tää vaik­ka omas­sa ko­ti­pi­has­sa kuu­man kah­vi­ku­pin ää­res­sä seu­ra­saar­naa kuun­nel­len, jos ei läh­tö ole mah­dol­lis­ta.

Ke­sä­häät ovat mo­nel­le ke­sän ko­ho­koh­ta. On iha­naa pääs­tä to­dis­ta­maan kah­den on­nel­li­sen avi­o­liit­toon siu­naa­mis­ta ke­säi­se­nä vii­kon­lop­pu­na. Tä­män ke­sän su­loi­sin hää­juh­la osui su­vi­seu­ra­vii­kon­lo­pun jäl­kei­sel­le lau­an­tail­le. En­sin mat­ka­sim­me au­tol­la ja yh­tey­sa­luk­sil­la usei­ta tun­te­ja, jot­ta pää­sim­me pe­ril­le Tu­run saa­ris­toon. Au­rin­gon­pais­tei­ses­sa ja tuu­li­ses­sa sääs­sä mei­tä odot­ti val­kea kirk­ko ja kau­nis hää­juh­la. Saim­me ko­kea juh­la­päi­vän, jon­ka tu­len muis­ta­maan. Yöl­lä man­te­reel­le pa­la­tes­sa oli pääl­lim­mäi­se­nä kii­tol­li­nen mie­li.

Rip­pi­kou­lu­lai­sia on tänä ke­sä­nä SRK:n lei­reil­lä en­nä­tys­mää­rä. Joka viik­ko mi­nä­kin olen saa­nut työ­ni puo­les­ta ol­la sun­nun­tai­sin vas­taa­not­ta­mas­sa lei­ri­hen­ki­lö­kun­taa, rip­pi­kou­lu­nuo­ria ja ko­ti­vä­keä ter­ve­tu­li­ais­kah­vil­le lei­ri­kes­kuk­ses­sa. Yh­tä juh­laa siis työ­ni­kin.

Olem­me kun­kin lei­rin kans­sa yh­des­sä saa­neet ko­kea an­toi­san lei­ri­vii­kon. Joka lau­an­tai lin­ja-au­to­jen läh­ties­sä kul­jet­ta­maan lei­ri­läi­siä ja hen­ki­lö­kun­taa Haus­jär­ven kirk­koon koh­ti kon­fir­maa­ti­o­ti­lai­suut­ta olen nie­les­kel­lyt lii­kut­tu­nee­na kyy­ne­lei­tä­ni. Viik­ko hu­rah­ti niin no­pe­as­ti! Olen kat­sel­lut hei­tä lau­an­tai-aa­mui­na, jän­nit­ty­nei­tä ja rak­kai­ta nuo­ria val­kois­sa pai­dois­saan. Sil­loin olen mie­les­sä­ni toi­vo­nut ja ru­koil­lut, et­tä he ovat saa­neet lei­ril­lä us­kon­vah­vis­tus­ta koko elä­män­mit­tai­sel­le ret­kel­leen.

Tätä kir­joit­ta­es­sa­ni olen viet­tä­mäs­sä va­paa­päi­vää val­mis­tel­len oman per­heem­me tä­män ke­sän ko­ho­koh­taa. Huo­men­na saam­me to­dis­taa oman per­heem­me rip­pi­nuo­ren kon­fir­maa­ti­o­ta tuos­sa sa­mai­ses­sa kir­kos­sa. Kon­fir­maa­tio on mie­les­tä­ni hy­vin kos­ket­ta­va ti­lai­suus, ja koen sen edes­sä pie­nuut­ta ja nöy­ryyt­tä. 15 vuot­ta sit­ten saim­me lah­jak­si nuo­ren, joka nyt as­te­lee kir­kos­sa en­sim­mäis­tä ker­taa Her­ran py­häl­le eh­tool­li­sel­le.

Kas­vat­ta­ja­na ja van­hem­pa­na oli­sin ha­lun­nut an­taa niin pal­jon enem­män. Sa­ma­nai­kai­ses­ti kui­ten­kin iloit­sen, et­tä nuo­rem­me on saa­nut osal­lis­tua SRK:n rip­pi­lei­ril­le ja op­pi­nut us­kon pe­ru­sa­si­oi­ta yh­des­sä mui­den nuor­ten kans­sa lei­ri­vii­kon ai­ka­na. Hän on myös saa­nut osal­lis­tua kes­kus­te­lui­hin, jois­sa on poh­dit­tu, mik­si joku lei­ri­läi­sis­tä ei us­ko sa­mal­la ta­val­la. Rak­kai­ta kaik­ki, ihan jo­kai­nen!

Kun me huo­men­na juh­lim­me, kuis­kaan oman nuo­ren mie­hen kor­vaan: pidä us­ko ja hyvä oma­tun­to. Ja kun minä huo­men­na ha­laan ys­tä­vä­per­heen nuor­ta, kuis­kaan hä­nen kor­vaan­sa: on­nea ja Tai­vaan Isän run­sas­ta siu­naus­ta – olet meil­le niin ra­kas! Il­mas­sa vä­rei­lee jo­tain ai­van eri­tyis­tä – Ju­ma­lan siu­naus­ta juh­la­päi­väs­sä.

SariannaSuominen
50+ vuotta, 1 aviomies ja 9 lasta. Elämää Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Uusi kotipaikkakunta Hyvinkää. Uskomisen kallis aarre löytyi aikuisiällä. Kirjoitan tuokiokuvia elämästä ison perheen äitinä, erityislapsen äitinä, työssäkäyvänä äitinä ja siitä, miltä tuntuu paluumuutto Suomeen, kun puoliso on yhä töissä meren takana. sarianna.suomi@gmail.com
25.4.2024

Jeesus sanoo: ”Minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.” Joh. 16:22

Viikon kysymys