Maanantai 22.7.2019
"
Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman. Jes. 52:7

​Onnellisessa kodissa jokaista katsotaan arvostavasti

8.9.2014 06:43 | Aino Kanniainen
Vastaajaani on jätetty lyhyt viesti: "Onko mahdollista saada puhua kanssasi?" Jostain syystä ajattelen, että kysymyksessä ei ole tavanomainen ajanvaraus. Aavistan, että soittopyyntöön vastaamiseen tarvitaan enemmän aikaa kuin mitä asiakasvastaanoton lomassa on mahdollista käyttää. Lähetän siis vastauksen, jossa kerron, milloin minua voi tavoitella. 

Käynnistän auton. Edessä on tunnin ajomatka. Nyt on aikaa olla puhelimessa ja kuulla, millaisella asialla soittaja minua haluaa lähestyä. Olemme tavanneet joku vuosi sitten jossakin naistenillassa ohimennen. Lyhyt kohtaaminen eteisen naulakoilla palautuu kuitenkin mieleeni.

Kuulen kysymyksen, jonka käsittelyyn soittaja toivoo saavansa saman arvopohjan omaavan ihmisen näkökulmaa. Perhetilanne on vaikea. Puolisoiden välillä keskusteluyhteys on kadonnut. Monenlaista ikävää on tapahtunut. Pyydän kertomaan lisää. Esitän tarkentavia kysymyksiä. Kuuntelen ja annan toisen puhua. Tiedän, että näin voin parhaiten auttaa toista sanoittamaan, jäsentämään ja löytämään vaihtoehtoja, jotka sopivat juuri hänelle ja heidän tilanteeseensa. 

Kysyn, miten lapset kokevat kodin ilmapiiriin. Annan tietoa mahdollisista auttamis- ja viranomaistahoista, joista voi hakea apua yksin tai puolison kanssa yhdessä. Kysyn, mikä on auttanut jaksamaan. Se, että on ainakin yksi ystävä, jonka kanssa on voinut puhua pohjia myöten. Se, että on päättänyt lähteä hakemaan muutosta ja apua tilanteeseen. Se, että voi uskoa Jumalan johdatukseen vaikeuksienkin keskellä.

Puhelun jälkeen ajattelen lämmöllä tätä perheenäitiä ja hänen perhettään. Toivon, että rakkaus ja toinen toisensa kunnioittaminen palaisivat heidän kotiinsa. Uskon tämän toteutuvan, mikäli molemmat puolisot sitoutuvat samaan tavoitteeseen. Olenhan vuosien varrella nähnyt niin monien vaikeidenkin perhetilanteiden eheytymistä – joskus pitkänkin prosessin kautta. 

Tottahan jokainen haluaa elää onnellisessa kodissa. Tottahan jokainen vanhempi haluaa antaa lapsilleen turvallisen lapsuuden. Joskus ihminen voi kuitenkin sokeutua omaan toimintaansa niin, ettei näe ja kuule läheistensä tarpeita. Ja on hukassa itsensäkin kanssa silloin. Jos omat keinot eivät vie eteenpäin, kynnys avun hakemiseen saisi olla matala. Kysymyshän on niin merkittävästä asiasta kuin omasta, toisen ja koko perheen hyvinvoinnista. 

Me jokainen kaipaamme hyväksyntää. Me jokainen tarvitsemme rakkautta ja anteeksiantamusta eniten juuri silloin, kun sitä vähiten ansaitsemme. Olen usein muistellut perheterapiaopinnoista mieleeni jäänyttä lausetta: "Onnellinen koti – se paikka ja ne ihmiset, jotka katsovat sinua arvostavasti." Voiko tuon paremmin sanoa? Arvostelevien silmälasien vaihtaminen arvostaviin silmälaseihin saa aina ihmeitä aikaan. 

Armollinen ilmapiiri avaa elämään virren 471 kuvaamia näköaloja: 

"Hyvä Jumala, kiitän kodista, omaisista, perheestämme. Sinulta on elämämme. Kaikki rakkaani ovat lahjaasi. Herra, opeta, että kotona kuuntelemme toisiamme, iloitsemme onnestamme, emme riitele, turhaan kiistele. Anna voimia oikein toimia. Silloin meillä jokaisella kotona on hyvä olla eikä minua mikään pelota. Suojaa kotia, meitä kaikkia. Pyydän, Herra, viisautta, ystävyyttä, rakkautta. Anna yhdessä meidän pysyä."

Vanhemmat

Uudemmat

Aino Kanniainen

Työskentelen psykoterapeuttina, kouluttajana ja työnohjaajana. Elämänrikkautta tuovat perheenjäsenet: puoliso, seitsemän poikaa, yksi tytär sekä miniät, vävy ja lapsenlapset. Vapaa-ajalla minut voi löytää samoilemassa metsissä tai rannoilla kamera kaulalla, marjastamassa, raivaamassa metsää tai uppoutuneena hyvään kirjaan. Yhteiskunnalliset luottamustehtävät ovat myös osa elämääni. Psykoterapeuttina ja perheterapeuttina kohtaan elämän koko kirjoa ihmisten raskaimmista vaiheista onnen ja kiitollisuuden hetkiin saakka. Näistä aineksista tulen ammentamaan kirjoitusteni aiheita, vaikeitakaan teemoja kaihtamatta – valoisasti ja kristillisen uskon tuomia näköaloja peilaten.
Aino Kanniainen

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi