Torstai 20.6.2019
"
Kiitetty olet sinä, Herra, meidän isiemme Jumala, ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Dan. 3:52 (apokr.)

Odotettu kirje

23.10.2014 06:34 | Anna Virtanen
– Kyllä mie kirjoitan sulle vielä, lupasi Matti seurusteluaikanamme, kun kysyin, vastaako hän kirjeeseeni. Hän sanoi tarvitsevansa romanttisen ympäristön, oman rauhan ja riittävästi aikaa, että tekstiä syntyisi. Romanttinen ympäristö tarkoitti erämaamökkiä tai jotain muuta luonnonkaunista paikkaa.

Pappa kirjoitti aikanaan mummolle ja mummo papalle. Monien meidän isät ja äidit toisilleen. Joissakin lukemissani elämänkerroissa kuvataan vilkasta kirjeenvaihtoa.

Ajattelin, että oikea kirje olisi historian jatkumoa ja samalla erityinen rakkaudenosoitus. Kirjeen voisi lukea vuosien päästä uudestaan, ehkä lapsillekin. Siinä näkyisi toisen käsiala, jotain persoonasta.

Emme ottaneet kirjeasiaa kovin vakavasti. Silloin tällöin, kun mieheni lupauksesta oli kulunut vuosi, kaksi, viisi, kymmenen ja vielä enemmän, vihjasin hyväntahtoisesti, että olisipa mukava, jos jostain löytyisi riittävän romanttinen paikka kirjoittamiselle. Tai että hyvää asiaa on mukava odottaa.

Päivien pyörityksessä sitä arkiintuu ja hellittelysanoja sanoo helpommin lapsille kuin puolisolle. Toisaalta luottamus toiseen on vahva säie. Sen luomassa ilmapiirissä hiljaisuuskin on turvallista, tavallisen onnellista.

Vuosia sitten luin Anni Blomqvistin Myrskyluotoa. Kirjoissa kosketti niiden vähäeleisen kaunis kerronta siitä, miten kaikki on lahjaa. Maija oppi luodolla kielen, jossa ei tarvittu sanoja.

Monilla voi olla oma ”luotokielensä”. Joskus pitää pysähtyä, että sen kuulee. Minulle sitä kieltä puhuvat sisälle kannetut hellapuut ja pakkasaamuna puuhellassa valmis hiillos. Sitä ovat huolella poimittu kukkakimppu, joka yllättää kesäisenä iltana tai mansikkamaan ensimmäinen kypsä marja, joka on jaettu yhdeksään osaan.

Luotokieltä ovat vahvat käsivarret suruun kyyristyneiden hartioiden ympärillä tai katse synnytyssalissa, kun vauva on vihdoin sylissä. Sitä ovat kuorittu omena tai valmiiksi käännetty auto, kehotus lähteä iltakävelylle tai viikonlopun valmis aamupuuro. Sitä ovat myös aran mielen huomaaminen ja sanat ”saanko anteeksi”. Samoin toisen anteeksiantava mieli, kun kadun sanojeni teräviä reunoja.

Olin valvonut vauvan kanssa useana yönä. Sitten oma uni katosi, vaikka vauva nukkui. Se turhautti, teki takakireäksi. Yhtenä aamuyönä en jäänyt odottamaan unta. Hiippailin kynä kädessäni nukkuvan talon olohuoneeseen ja kirjoitin miehelleni pienen kirjeen. Sitten tuli uni.

Aamulla löysin keittiön pöydältä vastauksen! Se kirje toi sanoillaan iloa päivääni ja keveyttä askeliini. Aivan naurattikin, kun huomasin, että kirjeen kirjoittamisen ajaksi miehelleni riitti työhönlähtöaamu ja paikaksi oman kodin keittiö.

Vanhemmat

Uudemmat

Anna Virtanen

Kemijokivarsi, pieni vireä kylä, vaaramaisemat, kotikoivikko ja punainen tupa. Täällä elän. Lähellä lapsiani ja puolisoani, lähellä ystäviä. Viisi lasta herätän aamuisin koulutaipaleelle ja kaksi pienempää on kanssani kotosalla. Puuhella lämpenee, puuro hautuu. Päivät täyttyvät lasten äänistä, ilosta ja tiuskeesta ja kotiäidin arkiaskelista. Toisinaan pysähdyn kirjoittamaan mieleeni puikahtaneen ajatuksen tai tunnelman paperinkulmaan tai viestiluonnoksiin. Kirjoitan lasten oivalluksista, ihmiselosta ja kohtaamisista. Täällä elämme. Ehkä syrjässä kaikesta sykkeestä, jostain suuresta, todellisesta elämästä. Vaiko juuri keskellä elämän syvimpiä ääniä?

Voit lähettää minulle palautetta blogistani osoitteeseen virtanen_anna@suomi24.fi.

Anna Virtanen

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi