Tiistai 16.7.2019
"
- Nämä teidän tulee pitää: Puhukaa totta toisillenne! Jakakaa oikeutta totuuden mukaan, niin että rauha vallitsee keskuudessanne. Sak. 8:16

Odotettu kirje

23.10.2014 06:34 | Anna Virtanen
– Kyllä mie kirjoitan sulle vielä, lupasi Matti seurusteluaikanamme, kun kysyin, vastaako hän kirjeeseeni. Hän sanoi tarvitsevansa romanttisen ympäristön, oman rauhan ja riittävästi aikaa, että tekstiä syntyisi. Romanttinen ympäristö tarkoitti erämaamökkiä tai jotain muuta luonnonkaunista paikkaa.

Pappa kirjoitti aikanaan mummolle ja mummo papalle. Monien meidän isät ja äidit toisilleen. Joissakin lukemissani elämänkerroissa kuvataan vilkasta kirjeenvaihtoa.

Ajattelin, että oikea kirje olisi historian jatkumoa ja samalla erityinen rakkaudenosoitus. Kirjeen voisi lukea vuosien päästä uudestaan, ehkä lapsillekin. Siinä näkyisi toisen käsiala, jotain persoonasta.

Emme ottaneet kirjeasiaa kovin vakavasti. Silloin tällöin, kun mieheni lupauksesta oli kulunut vuosi, kaksi, viisi, kymmenen ja vielä enemmän, vihjasin hyväntahtoisesti, että olisipa mukava, jos jostain löytyisi riittävän romanttinen paikka kirjoittamiselle. Tai että hyvää asiaa on mukava odottaa.

Päivien pyörityksessä sitä arkiintuu ja hellittelysanoja sanoo helpommin lapsille kuin puolisolle. Toisaalta luottamus toiseen on vahva säie. Sen luomassa ilmapiirissä hiljaisuuskin on turvallista, tavallisen onnellista.

Vuosia sitten luin Anni Blomqvistin Myrskyluotoa. Kirjoissa kosketti niiden vähäeleisen kaunis kerronta siitä, miten kaikki on lahjaa. Maija oppi luodolla kielen, jossa ei tarvittu sanoja.

Monilla voi olla oma ”luotokielensä”. Joskus pitää pysähtyä, että sen kuulee. Minulle sitä kieltä puhuvat sisälle kannetut hellapuut ja pakkasaamuna puuhellassa valmis hiillos. Sitä ovat huolella poimittu kukkakimppu, joka yllättää kesäisenä iltana tai mansikkamaan ensimmäinen kypsä marja, joka on jaettu yhdeksään osaan.

Luotokieltä ovat vahvat käsivarret suruun kyyristyneiden hartioiden ympärillä tai katse synnytyssalissa, kun vauva on vihdoin sylissä. Sitä ovat kuorittu omena tai valmiiksi käännetty auto, kehotus lähteä iltakävelylle tai viikonlopun valmis aamupuuro. Sitä ovat myös aran mielen huomaaminen ja sanat ”saanko anteeksi”. Samoin toisen anteeksiantava mieli, kun kadun sanojeni teräviä reunoja.

Olin valvonut vauvan kanssa useana yönä. Sitten oma uni katosi, vaikka vauva nukkui. Se turhautti, teki takakireäksi. Yhtenä aamuyönä en jäänyt odottamaan unta. Hiippailin kynä kädessäni nukkuvan talon olohuoneeseen ja kirjoitin miehelleni pienen kirjeen. Sitten tuli uni.

Aamulla löysin keittiön pöydältä vastauksen! Se kirje toi sanoillaan iloa päivääni ja keveyttä askeliini. Aivan naurattikin, kun huomasin, että kirjeen kirjoittamisen ajaksi miehelleni riitti työhönlähtöaamu ja paikaksi oman kodin keittiö.

Vanhemmat

Uudemmat

Anna Virtanen

Kemijokivarsi, pieni vireä kylä, vaaramaisemat, kotikoivikko ja punainen tupa. Täällä elän. Lähellä lapsiani ja puolisoani, lähellä ystäviä. Viisi lasta herätän aamuisin koulutaipaleelle ja kaksi pienempää on kanssani kotosalla. Puuhella lämpenee, puuro hautuu. Päivät täyttyvät lasten äänistä, ilosta ja tiuskeesta ja kotiäidin arkiaskelista. Toisinaan pysähdyn kirjoittamaan mieleeni puikahtaneen ajatuksen tai tunnelman paperinkulmaan tai viestiluonnoksiin. Kirjoitan lasten oivalluksista, ihmiselosta ja kohtaamisista. Täällä elämme. Ehkä syrjässä kaikesta sykkeestä, jostain suuresta, todellisesta elämästä. Vaiko juuri keskellä elämän syvimpiä ääniä?

Voit lähettää minulle palautetta blogistani osoitteeseen virtanen_anna@suomi24.fi.

Anna Virtanen

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi