Perjantai 26.4.2019
"
Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. Ps. 40:6

​Sanosinko hälle jotain?

2.12.2014 06:42 | Anna Virtanen
Olenkohan mie vähän mökittynyt pienellä kylällä asuessani? Kauppakeskusten käytävillä oloni on jotenkin epätodellinen, pöllämystynyt. Kerran minulta kysyttiin, kuinka monesti viikossa käyn kaupungilla. En kehannu aivan suoraan vastata, miten harvoin käyn, niin sanoin, että en joka viikko.
 
Kuljen pienemmälle kadulle, vanhojen kirjojen liikkeeseen. Sen tunnelmassa on mukava olla. Siellä tuoksuvat tarinat ja sadut.
 
Teen jouluostoksia ja huomaan etsiväni jotain tuttua, maanläheistä. Sitten istahan reppuni kanssa ostoskeskuksen penkille. Oottelen samalla kylällä asuvaa ystävääni. Hän on töissä kirjastossa, olen tullut aamulla hänen kyytissään kaupunkiin. On mieluista ajatella yhteistä kotimatkaa, ehtii taas rauhassa raatailla.

Seuraan ihimisten kulukemisia. Vieressäni istuu vanhempi nainen villakangastakissaan. Hänkin näyttää kahtelevan ihimisvilinää. Mietin, sanosinko hälle jotain. Mitä jos hän haluaa olla rauhassa?
 
Istun hilijaa. Vilkasen uuestaan. Vaikuttaa ystävälliseltä ja – hänellä on sylissään ruislimppu. Harmaatukkanen mummo ja tuore ruisleipä. Tuttua, maanläheistä. Enää en mieti.
 
– On palijon väkeä, aloitan.
 
Keskustelumme polveilee lasten joululahajoista ja lukemisesta venäläisiin ostajiin ja ulukomaan uutisiin. Siihen, millon kumpainenkin on tullu Rovaniemelle ja miksi. Missä hän eli ennen sitä, missä minä. Hän kertoo edesmenneestä äidistään ja minä isästäni, jonka kuolinpaikka on pohjoisessa lähellä naisen lapsuusmaisemia. Oomme nähneet samoja tuntureita.
 
Kerron aikovani teelle. Hän on käynyt suklaapuodissa ja suosittelee sitä minulle.
 
– Käyn vielä ostamassa sieltä kotiin muutaman joulutortun. Tule, voin näyttää sinulle sen paikan!
 
Kuljemme vieretysten vielä jutellen. Toistemme nimiä me ei tiietä, kun eihän niitä ruukata kysyä.
 
Kahvilassa on lämpöisää. Vitriinistä löytyy paljon käsintehtyjä suklaita. Nainen tekee ostoksensa. Ennen lähtöään hän kääntyy minua kohti ja ojentaa pienen rasian.
 
– Ostin tämän sinulle.
 
Minulle! Hämmästyn ja ilahtuneena halaan häntä. Nainen halaa takaisin ja toivottaa hyvää joulua. Hän kääntyy pikaisesti ovelle, ja näen, että hän on liikuttunut. Minäkin olen. Ovi käy, ja hän on mennyt.
 
Kotona kerron tädistä, joka istui ostoskeskuksen penkillä ruisleipä sylissään. Kerron, miten hän lahjotti minulle lämmintä joulumieltä. Ehkä emme enää tapaa. Muistan hänet silti.
 
Illalla, kun lapset nukkuvat, keitän teetä. Istun keittiön pöydän ääreen puolisoni kans. Tee höyryää. Pienestä rasiasta löytyy kaksi vaaleanpunasta suklaasydäntä.
 
Hiljaa mielessäni kiitän tästä tuntemattoman ihimisen kohtaamisesta ja toivon, että hänellä olisi valoisa joulu, taivaallisen Valoisa.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Anna Virtanen

Kemijokivarsi, pieni vireä kylä, vaaramaisemat, kotikoivikko ja punainen tupa. Täällä elän. Lähellä lapsiani ja puolisoani, lähellä ystäviä. Viisi lasta herätän aamuisin koulutaipaleelle ja kaksi pienempää on kanssani kotosalla. Puuhella lämpenee, puuro hautuu. Päivät täyttyvät lasten äänistä, ilosta ja tiuskeesta ja kotiäidin arkiaskelista. Toisinaan pysähdyn kirjoittamaan mieleeni puikahtaneen ajatuksen tai tunnelman paperinkulmaan tai viestiluonnoksiin. Kirjoitan lasten oivalluksista, ihmiselosta ja kohtaamisista. Täällä elämme. Ehkä syrjässä kaikesta sykkeestä, jostain suuresta, todellisesta elämästä. Vaiko juuri keskellä elämän syvimpiä ääniä?

Voit lähettää minulle palautetta blogistani osoitteeseen virtanen_anna@suomi24.fi.

Anna Virtanen

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi