Sunnuntai 20.1.2019
"
Jeesus sanoi palvelijoille: "Täyttäkää astiat vedellä", ja he täyttivät ne reunoja myöten. Sitten hän sanoi: "Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle", ja he veivät. Joh. 2:7-8

​Sanosinko hälle jotain?

2.12.2014 06:42 | Anna Virtanen
Olenkohan mie vähän mökittynyt pienellä kylällä asuessani? Kauppakeskusten käytävillä oloni on jotenkin epätodellinen, pöllämystynyt. Kerran minulta kysyttiin, kuinka monesti viikossa käyn kaupungilla. En kehannu aivan suoraan vastata, miten harvoin käyn, niin sanoin, että en joka viikko.
 
Kuljen pienemmälle kadulle, vanhojen kirjojen liikkeeseen. Sen tunnelmassa on mukava olla. Siellä tuoksuvat tarinat ja sadut.
 
Teen jouluostoksia ja huomaan etsiväni jotain tuttua, maanläheistä. Sitten istahan reppuni kanssa ostoskeskuksen penkille. Oottelen samalla kylällä asuvaa ystävääni. Hän on töissä kirjastossa, olen tullut aamulla hänen kyytissään kaupunkiin. On mieluista ajatella yhteistä kotimatkaa, ehtii taas rauhassa raatailla.

Seuraan ihimisten kulukemisia. Vieressäni istuu vanhempi nainen villakangastakissaan. Hänkin näyttää kahtelevan ihimisvilinää. Mietin, sanosinko hälle jotain. Mitä jos hän haluaa olla rauhassa?
 
Istun hilijaa. Vilkasen uuestaan. Vaikuttaa ystävälliseltä ja – hänellä on sylissään ruislimppu. Harmaatukkanen mummo ja tuore ruisleipä. Tuttua, maanläheistä. Enää en mieti.
 
– On palijon väkeä, aloitan.
 
Keskustelumme polveilee lasten joululahajoista ja lukemisesta venäläisiin ostajiin ja ulukomaan uutisiin. Siihen, millon kumpainenkin on tullu Rovaniemelle ja miksi. Missä hän eli ennen sitä, missä minä. Hän kertoo edesmenneestä äidistään ja minä isästäni, jonka kuolinpaikka on pohjoisessa lähellä naisen lapsuusmaisemia. Oomme nähneet samoja tuntureita.
 
Kerron aikovani teelle. Hän on käynyt suklaapuodissa ja suosittelee sitä minulle.
 
– Käyn vielä ostamassa sieltä kotiin muutaman joulutortun. Tule, voin näyttää sinulle sen paikan!
 
Kuljemme vieretysten vielä jutellen. Toistemme nimiä me ei tiietä, kun eihän niitä ruukata kysyä.
 
Kahvilassa on lämpöisää. Vitriinistä löytyy paljon käsintehtyjä suklaita. Nainen tekee ostoksensa. Ennen lähtöään hän kääntyy minua kohti ja ojentaa pienen rasian.
 
– Ostin tämän sinulle.
 
Minulle! Hämmästyn ja ilahtuneena halaan häntä. Nainen halaa takaisin ja toivottaa hyvää joulua. Hän kääntyy pikaisesti ovelle, ja näen, että hän on liikuttunut. Minäkin olen. Ovi käy, ja hän on mennyt.
 
Kotona kerron tädistä, joka istui ostoskeskuksen penkillä ruisleipä sylissään. Kerron, miten hän lahjotti minulle lämmintä joulumieltä. Ehkä emme enää tapaa. Muistan hänet silti.
 
Illalla, kun lapset nukkuvat, keitän teetä. Istun keittiön pöydän ääreen puolisoni kans. Tee höyryää. Pienestä rasiasta löytyy kaksi vaaleanpunasta suklaasydäntä.
 
Hiljaa mielessäni kiitän tästä tuntemattoman ihimisen kohtaamisesta ja toivon, että hänellä olisi valoisa joulu, taivaallisen Valoisa.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Anna Virtanen

Kemijokivarsi, pieni vireä kylä, vaaramaisemat, kotikoivikko ja punainen tupa. Täällä elän. Lähellä lapsiani ja puolisoani, lähellä ystäviä. Viisi lasta herätän aamuisin koulutaipaleelle ja kaksi pienempää on kanssani kotosalla. Puuhella lämpenee, puuro hautuu. Päivät täyttyvät lasten äänistä, ilosta ja tiuskeesta ja kotiäidin arkiaskelista. Toisinaan pysähdyn kirjoittamaan mieleeni puikahtaneen ajatuksen tai tunnelman paperinkulmaan tai viestiluonnoksiin. Kirjoitan lasten oivalluksista, ihmiselosta ja kohtaamisista. Täällä elämme. Ehkä syrjässä kaikesta sykkeestä, jostain suuresta, todellisesta elämästä. Vaiko juuri keskellä elämän syvimpiä ääniä?

Voit lähettää minulle palautetta blogistani osoitteeseen virtanen_anna@suomi24.fi.

Anna Virtanen

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi