Perjantai 24.5.2019
"
Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa! Ps. 98:4-5

Pakkaspäivän pakinaa – hörppyjä ja lämäreitä

23.1.2015 06:59 | Anna Virtanen
Olin aloittamassa puhelua ystävälleni, kun poika kysyi viereltäni:

– Kysytkö sie niitä meille?
– Eivät he nyt voi tulla, kun ovat lähdössä ulkomaille.
– Voihan ne tulla meille ulkomaille. Meiän ulkona, meiän pihalla, on ihan siistiä.

Meillä tosiaan oli talven siistimä luminen pihamaa. Ja pakkasta -32 astetta.

Näin talvisaikaan ei ole vaikea huomata, että jääkiekkokausi on käynnissä. Luistimia, kiekkoja, kypäriä eteisessä ja saunalla. Kun ulkona paukkuu kireä pakkanen, olohuone muuttuu pelikentäksi. Ilmaveivi herää eloon ja selostus myös, kun nelivuotias iskee sählymailalla kahdesta pilttipurkin kannesta tehtyä kiekkoa.

– Ja se on maali!

Poikiemme myötä minulle on auennut uudenlainen sanasto. Tai osin ehkä jäänyt aukeamatta. Jääkiekko- ja jalkapallosanaston keskellä olen usein pihalla. On hörppyjä, lämäreitä, paidan jäädyttämistä kattoon, liukkareita, pistepörssiä, filmaamista, yläpörsää, munkkia, yksäröintiä, kaks plus kymmentä ja niin edelleen. 

Urheilijoiden nimiäkin vilahtaa. En aina tiedä, minkä lajin edustajia.

– Mun kummi on melkein nähnyt Antti Ruuskasen, sanoo poika iloissaan.

Kummi oli ollut ostoskeskuksessa, jossa oli kuulutettu, että tunnin päästä paikalle tulee kyseinen keihäänheittäjä. Kummi oli siis melkein nähnyt hänet. Ja äiti erehtyi luulemaan herra Ruuskasta joksikin laulajaksi. 

Mutta nelivuotias on nähnyt Lionel Messin. Olimme kävelyllä. Kylätiellä ajaa huristi yksi auto.

– Äiti, tuolla kuljettajalla oli jalkapallopaita päällä. Se taisi olla Lionel Messi. Oli varmasti!

Äiti parka ei huomannut edes kuljettajan jalkapallopaitaa.

Urheilullisen kielikylvyn keskellä suloisimmin liikkumisen riemusta kertovat pulkkamäessä punaisiksi tulleet lasten posket ja pilttipurkinkansikiekkoilijan silmien loiste, kun hän kuvailee vauhdikkaan laskunsa yksityiskohtia. Tai se, kun lapset kysyvät, saavatko ottaa eväitä, kun he ovat lähdössä naapurin lasten kanssa hiihtoretkelle.

Jos olen itse oppinut "uudiskieltä", niin myös lapset omaksuvat ja makustelevet kuulemiaan sanontoja ja lauluja. Talvipäivän touhuja tehdessä toisinaan lauleskelen. Joskus pienemmilläkin lapsilla jäävät laulun sanat ja sävel mieleen. Leikin tai muun tekemisen keskeltä kuuluu tuttuja sävelkulkuja. Aina sanojen merkitys ei ole auennut - ainakaan totutulla tavalla.

– Laula, äiti se, missä äitin lapsia pitäis palella. ("Jospahan säilyis äidin lapset kylmältä maailmassa.")
– Miten sydän voi olla kylmä ja kolkko ja tulmertu? (Siionin laulu 174)

Joskus taas lapsen muistama laulukohta tekee arkisesta hetkestä hupaisan: Paketoin lapsia koulutielle. Villaista, huiveja, toppaa. Heijastin, reppu. Kotiinjäävä poika seuraa sisarustensa pukemista. Hän hytisee ulko-oven vieressä, kyykistyy ja vetää yöpaitansa polvien yli. Toiset ovat astumassa kirpaisevaan pakkaseen, ja pikkuveli laulaa:

– Kiittäkää Herraa, kiittäkää Herraa!

Monesti olemme jälkeen päin muistelleet tätä pikkuveljen riemullista aamunavausta.

Vanhemmat

Uudemmat

Anna Virtanen

Kemijokivarsi, pieni vireä kylä, vaaramaisemat, kotikoivikko ja punainen tupa. Täällä elän. Lähellä lapsiani ja puolisoani, lähellä ystäviä. Viisi lasta herätän aamuisin koulutaipaleelle ja kaksi pienempää on kanssani kotosalla. Puuhella lämpenee, puuro hautuu. Päivät täyttyvät lasten äänistä, ilosta ja tiuskeesta ja kotiäidin arkiaskelista. Toisinaan pysähdyn kirjoittamaan mieleeni puikahtaneen ajatuksen tai tunnelman paperinkulmaan tai viestiluonnoksiin. Kirjoitan lasten oivalluksista, ihmiselosta ja kohtaamisista. Täällä elämme. Ehkä syrjässä kaikesta sykkeestä, jostain suuresta, todellisesta elämästä. Vaiko juuri keskellä elämän syvimpiä ääniä?

Voit lähettää minulle palautetta blogistani osoitteeseen virtanen_anna@suomi24.fi.

Anna Virtanen

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi