Sunnuntai 20.1.2019
"
Jeesus sanoi palvelijoille: "Täyttäkää astiat vedellä", ja he täyttivät ne reunoja myöten. Sitten hän sanoi: "Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle", ja he veivät. Joh. 2:7-8

Mistä lapset tulevat?

27.4.2015 07:12 | Arttu H.
– Iskä, äidin masussa on vauva! Miten se on sinne mennyt?
 
Mistä lapset tulevat? Kaikessa yksinkertaisuudessaan yhteen kysymykseen tiivistyy koko ihmisen olemassaolo kaikkine elämäntarkoituspohdintoineen. Yksi pieni ja kliseinen kysymys ja silti samalla asia, joka askarruttaa ja mietityttää pientä ihmistä suunnattomasti. Ja vaikka olin odottanut kysymystä, kehitellyt siihen liudan vastauksia ja valmistautunut tilanteeseen huolellisesti, tuli se yhtä yllättäen kuin keskimääräiset vaikeat kysymykset tuppaavat tulemaan. Ruuhkabussissa, kymmenien korvien höristessä ja päiden kääntyessä meitä kohti. Olimmehan jo luonnollisesti herättäneet huomiota bussiin tullessamme nelivuotiaan protestoidessa äänekkäästi nähtyään lempipaikallaan jo istumassa keski-ikäisen miehen.
 
Opettajana lasten yllättäviin kysymyksiin nopean vastauksen keksiminen on tavanomaista ja arkipäiväistä. Tilanteita, joissa vastaus on annettava salamannopeasti, on työssäni liki päivittäin. Lapsi kun ei kysymyksineen katso aikaa eikä paikkaa. Turvallisen aikuisen seurassa lapsi voi kysyä mitä vaan välittämättä ympärillä olevista ihmisistä tuon taivaallista. Silti oman lapsen ihmisen elämän alkua koskeva kysymys laittoi kielen keskelle suuta. Sekunnin sadasosassa oli valittava jonkunlainen viestinnän tie. Valitsisinko opettavaisen äänen aloittaen reippaan luennon sukupuolten välisistä fysiologisista eroista? Ottaisinko lastenkirjamaisen lähestymistavan keksien ihmisen sukupuolielimille leikkisät nimet ja kuulostaen omissa korvissanikin liki naurettavalta? Yskäisisinkö kuten kirjojen isät ja nappaisinko kliseisen aloituksen malliin ”niin katsos, poikani, nythän on niin että…”.
 
Lapsuudenkodissani ei ihmisen seksuaalisuudesta puhuttu yhtään mitään. Lähipiiriimme ei juurikaan kuulunut pikkulapsiperheitä eikä vauvojen syntymistä tai ihmisen alkua tarvinnut juuri pohtia. Koulun biologiantunneilla huomasin luokkatovereideni tirskumisesta asiaan liittyvän jotain häpeällistä. Oppikirjoihin oli piirrelty kaikenlaista ylimääräistä, ja opettajilla oli ajan hengen mukaisesti reipas ja nopea käsittelytahti tällaisten asioiden kohdalla. Yläkoulun puolella kaikki valistus liittyi nimenomaan ehkäisyyn. Itse seksuaalisuudesta ei puhuttu mitään. Kaiken edes jollain tapaa järkevän informaationi hankin lukemalla kesämökillä lääkärilehtien vuosikertoja. Lehden kysymyspalstoilla ihmiset puivat ongelmiaan. Vaikka lähestyin asiaa ongelmien kautta, opin, että seksuaalisuus on osa ihmistä ja se vaikuttaa tapaamme elää, tuntea, ajatella ja rakastaa. Mieleeni jäi sekin, että mitään sellaista ei koskaan tarvitse tehdä, mitä ei halua. Päätin jo varhain, että omilla lapsillani olisi mahdollisuus saada kaikki mahdollisesti tarvitsemansa tieto seksuaalisuudesta oman kodin seinien sisäpuolella ja turvallisesti keskustellen.
 
Lapsen luonnollinen kyselyntarve kulminoituu usein niihin kysymyksiin, joiden äärellä lapsi tuntee hämmennystä. Seksuaalinen kehitys alkaa Väestöliiton Seksuaalisuuden portaat -opetuspaketin mukaan jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän ilmeten kuhunkin elämänvaiheeseen tyypillisesti kuuluvin vaihein. Pikkulapsen seksuaalisuus on nimenomaan sukupuolirooleihin ja omaan kehoon tutustumista. Lapsen lähellä olevien aikuisten suhtautumisella ja perheen vuorovaikutusmalleilla on keskeinen merkitys lapsen kehitykseen. Positiivisen minäkuvan saaminen on yksi ihmiselämän keskeisimpiä tavoitteita – oli kyseessä sitten mikä elämänalue tahansa.
 
Kaikenlaisen taustatiedon äärellä tuntee vanhempana suurta riittämättömyyttä. Tiedän, etten ole kokemuksineni yksin. Tein joitakin vuosia sitten pro gradu -tutkielman Helsingin yliopistossa vanhoillislestadiolaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden ihmiskäsityksestä. Tärkeässä ikävaiheessa minäkuvaa rakentaville nuorille kirjojen viesti kaikesta seksuaalisuuteen viittaavasta oli mielestäni hyvin ohut ja harvasanainen ja verhottu erikoisten ilmausten taakse. Erot yleiseen nuortenkirjallisuuteen korostuivat nimenomaan seksuaalikysymyksissä. Lukemastani kirjallisuudesta jäi mieleen esimerkiksi viittaus esiaviolliseen seksiin: ”On kuin perhosen siivet katkaistaisiin” on varmasti viehättävä ilmaisu, mutta mitä ihmettä se kertoo asioita pohtivalle nuorelle? Uskon, että avoimella ja rohkealla viestinnällä saavutettaisiin näissäkin asioissa parempi maali kuin vaikenemalla ja aihepiiri kokonaan ohittamalla. Kirjallisuudella olisi helppoa tukea myös vanhempia kasvatustyössään. 2000-luvun nuoret elävät aivan erilaisessa maailmassa kuin itse elin parikymmentä vuotta sitten. Sosiaalinen media paineistaa ihmisiä asettaen ulkonäön entistä tärkeämpään asemaan. Miltä näytän kuvissa? Millaisen kuvan julkaisen seuraavaksi?
 
Seksuaalista minäkuvaa vääristävää materiaalia on kaikkien saatavilla älypuhelinta sipaisemalla. Tällaisena aikana kodin turvallinen ja avoin keskusteluilmapiiri nousee arvoon arvaamattomaan. Lapsen ja nuoren tukeminen tärkeässä kehitysvaiheessa auttaa positiivisen ja tasapainoisen minäkuvan luomisessa. Turvallisessa ympäristössä ja avoimessa keskusteluilmapiirissä kasvaa hienoja tasapainoisia ihmisiä. Perheet tarvitsevat tukea ja rohkaisua avoimen keskustelukulttuurin luomisessa. Ehkäpä SRK:n kustannusohjelmassa olisi tilausta uudelle teokselle.

Illalla laitan esikoista nukkumaan. Iltarukouksen jälkeen meillä on tapana keskustella päivän tapahtumista ja kaikesta muustakin mikä mietityttää nelivuotiasta. Selitykseeni ihmisen alusta hän on ihan tyytyväinen: jos rairuoho ja iso puukin kasvavat pienestä siemenestä, niin miksei sitten ihminenkin? Lapsen maailma loogisuuksineen tuntuu välillä hätkähdyttävältä. Meillä aikuisilla samanlaiseen johdonmukaiseen päättelyyn on jostain syystä välillä valtavasti matkaa.
 
Blogipäivityksessä on käytetty lähteenä väestöliiton sivuja, www.vaestoliitto.fi
 

Vanhemmat

Uudemmat

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi