Lauantai 7.12.2019
"
Herra, osoita minulle tiesi, opeta minua kulkemaan polkujasi. Ps. 25:4

Miksi laivat eivät törmää merenneitoihin? – ajatuksia kasvatuksesta

19.9.2016 06:35 | Arttu H.
Sunnuntaiaamu. Istun keittiönpöydän ääressä. Syysauringon välkehtivät säteet leikkivät seinällä. Talo nukkuu, on hiljaista ja rauhallista. Aamulehden äärelle kipuaa myös uninen 3-vuotias. Sivujen kääntely johtaa meidät syyrialaisten, kemiallisten aseiden tappamien poikien kuvan äärelle.
– Isi katso, lapset nukkuu, onko ne niin väsyneitä?
Äkillisessä kiitollisuudentunteessa rutistan rakastani tiukasti. Silitän poskea, suorin vaalean tukan ohuita haituvia ja puristan vieläkin tiukemmin syliini.

Syyllisyys vilkuttaa kiitollisuuden lomasta. Viimeksi eilen hermostuin. Oli levitetty kaikki mahdolliset ja mahdottomat lelut, mutta korjaamisen ajankohtana lattialla leluja lajitteli leikkijöiden sijaan leikkimistä pyykkishow'n takia vältellyt isä. Ettekö te ikinä opi? 

Lastenkasvatus palauttaa oman osaamisen joka päivä sinne jonnekin vuosia esikoulua alemmille tasoille. Juttelen tuttavan kanssa, jonka tavallisen näköistä lapsuutta olen joskus seurannut sivusta. Nyt hän käy terapiassa, tiedäthän, lapsuus. Toinen purkaa terapiassa äitisuhdettaan, kolmas isäsuhdettaan. Kauhunsekaisin tuntein aloitan kaiken jälleen alusta.
– Lapset, tulkaapas tänne, nyt luetaan kirja.
Kodinhoitohuoneesta kuuluu naurunremakkaa ja vedenloisketta.
– Ai, te aiheutitte ainoastaan vesivahingon, no ei siinä mitään, sellaistahan sattuu.

Seison päiväkodin pihalla. Sylissäni kaulaani puristaa kuusivuotias, paitani alla sydäntäni viiltävä tuska. On vain osattava päästää irti – meidän molempien.
– Miksi sun pitää mennä töihin?
Minulla on kiire, mutta syyllisyydentunne pitää kiirettä pihdeissään. Opettajana olen nähnyt näitä hyvästejä lukemattomia. Hymyillen tiennyt niiden hetkellisyyden: aikuisten kaikottua näköpiiristä lapset kokoavat itsensä hämmästyttävän nopeasti ja osaavat itsenäisen toiminnan kuin vanhat tekijät. Oven sulkeuduttua takanani seison pihan aamuviileydessä ja pyyhin silmäkulmiani.

Omien tunteiden kanavointi lasten nähden on hämmentävää. Toisaalta haluaisi valaa lapseen luottamusta säilyttämällä tilanteessa kuin tilanteessa reippaan viileän asenteen: luotan sinuun ja siihen, että selviät. Toisaalta haluaisi näyttää sen toisenkin puolen: rakastan sinua niin paljon, että tuskasi tuntuu omaltani. Kasvatusoppaat muistuttavat meitä vanhempia tunteista ja niiden kanavoinnista. Tosielämän tilanteissa riittämättömyys omissa nahoissa pysymiseen kasvattaa välillä halua käyttää oppaita kalan käärepapereina. Ei, en pysty. En sitten millään.

YK:n yleiskokouksen aloite synnytti vuonna 1954 kansainvälisen lasten oikeuksien julistuksen. Suomessa päivä merkittiin Suomen Unicefin aloitteesta kalentereihin 1990-luvulla nimellä lastenpäivä. Aluksi ajankohtana oli lokakuun ensimmäinen maanantai, mutta vuodesta 2002 lähtien päivää on vietetty 20. marraskuuta nimellä Lapsen oikeuksien päivä. Tänä vuonna päivän teemana on ilolla kasvattaminen. Annetaan yhdessä aikaa lapselle ja kasvatukselle – jokainen meistä kasvattaa omalla esimerkillään ja ilolla!

Bussipysäkin mainoksessa kaksi värikäspyrstöistä merenneitoa istuu kivellä vilkuttamassa tutulla logolla varustetulle laivalle.
– Iskä, miksi laivat eivät törmää merenneitoihin?
Niinpä, miksen tullut tuota itse ajatelleeksi. Lapsen elämässä fakta ja fiktio sekoittuvat, mahdollisen joukossa on aina mahdotonta. Samaa ajatuksenkulkua haluaisi mukaan omaan kasvattamiseensa. Omat ja itselle tärkeät rajat, säännöt ja määräykset ovat lapsen maailmassa verrattavissa niihin merenneitoihin, jotka luiskahtavat laivan tieltä pois.
– Ehkä ne merenneidot uivat aivan omilla vesillään eivätkä kohtaa niitä laivoja kuin joskus aivan vahingossa?

Kirjoituksessa on käytetty lähteenä Suomen Unicefin nettisivuja: www.unicef.fi

Vanhemmat

Uudemmat

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi