Tiistai 20.11.2018
"
Hyvä on sen osa, jota sinä, Herra, kasvatat ja jolle sinä opetat lakiasi. Pahana päivänä sinä varjelet häntä, kun hauta jo aukeaa sille, joka rikkoo lakiasi. Ps. 94:12-13

Musiikin lahja

9.1.2017 06:23 | Arttu H.
Istuimme joitakin vuosia sitten ystäväni kanssa lapualaisessa kahvilassa. Lauantai pikkuriikkisessä suomalaiskaupungissa ei ollut kiireisistä kiireisin, eikä lisäksemme kahvihetkelle ollut istahtanut ketään muuta. Meillä oli vain aikaa. Samana iltana Lapuan tuomiokirkossa esitettäisiin Joseph Haydnin oratorio Luominen, jossa olimme laulamassa.

– Minua on pyydetty kirjoittamaan artikkeli SRK:n uuteen kirjaan Musiikin Lahja, ystäväni aloitti.

Iskin hampaani entistä syvemmälle kädessäni olevaan paakkelssiin. Miten mainio kirja, mutta eikö julkaisu olisi pitänyt tapahtua jo 20 vuotta aiemmin, ajattelin.

Musiikilla ja etenkin lauluperinteellä on ollut keskeinen sija vanhoillislestadiolaisessa kulttuurissa herätysliikkeen alusta saakka. Seurat ja muut hengelliset tilaisuudet alkavat ja päättyvät aina yhteiseen lauluun. Laulujen sanoituksissa kirkastetaan uskon perusteita. Niiden koskettavat ja mieleen jäävät melodiat ikään kuin liimaavat laulajat yhteen. Laulukokoelmissa säilyvät uudistuksesta toiseen kestävimmät melodiat, suuhun sopivimmat sanat ja muistorikkaimmat laulut.

Aivokuvausten avulla musiikin vaikutusta ihmismieleen tutkinut Robert Zatorre on todennut, että miellyttävä musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää ja tuottaa samankaltaisia onnellisuuden ja nautinnon tunteita kuin maittava ateria (Tieteen Kuvalehti 5/10/2009). Laulukokemukset ovat vahvoja, ja ne vaikuttavat läpi elämän. Vuosia sitten sain kotoa pikahätyytyksen käydä ostamassa äkkiä rauhanyhdistykseltä tietyn levyn. Sveitsissä asuva tätini oli sattumalta kuullut radiossa laulun Jumalan rauhaa rinnassansa. Vaikka uskonelämä oli jäänyt taakse vuosikymmeniä aiemmin, oli lapsuudesta tuttu laulu herättänyt niin voimakkaita muistoja, että levy piti välittömästi saada postitse Suomesta.

Vanhoillislestadiolainen herätysliike voidaan nähdä myös eräänlaisena musiikkikasvatusjärjestelmänä. Mitään tieteellisiä tutkimuksia aiheesta ei valitettavasti ole toistaiseksi saatavilla, mutta kovinkaan laajaa kenttätutkimusta tuskin tarvitaan asiaa vahvistamaan. Tuskinpa ihminen voisi kulkea lapsesta saakka viikoittaisissa yhteislaulutilaisuuksissa sellaisen jättämättä mitään jälkeä häneen. Yhteislaulutilaisuudet ovat vaikuttavia. Laulu on voimallista, mutta rentoa. Surumielisissäkin sävelmissä on mielestäni taivastoivo aina läsnä. Herätysliikkeen omaleimaiseen laulukulttuuriin liittyy erikoisia piirteitä. Kesän suurissa seuratapahtumissa väki kokoontuu iltaisin isoon telttaan virallisen ohjelman päätyttyä laulamaan yhdessä säestyksettä. Laulu voi alkaa teltan toiselta laidalta ja siihen yhtyvät vähitellen kaikki laulun tunnistaneet. Ja hämmästyttävää: huolimatta teltan kaiuttomasta akustiikasta sävellaji ei välttämättä muutu lainkaan laulamisen aikana.

Koen, että musiikki ja laulaminen ovat läsnä kaikessa ja kaikkialla. Piano on monen vanhoillislestadiolaisen olohuoneen vakiovaruste. Ja siellä missä on piano, on musiikkia. Jos joukossa on soittotaitoinen, haluaa joku aina laulaa jotakin. Yhdessä, yksin, äänissä, yksiäänisesti. Kuorokokoonpanot ja lauluryhmät ovat vakiintunut osa rauhanyhdistysten toimintaa. Tyypillinen valokuva Päivämies-lehdessä on kuva laulavista ihmisistä rauhanyhdistyksen merkkipäivillä, avajaisissa ja juhlissa. Laulujen ja runojen vuorottelema kantaattiperinne on aivan oma lukunsa. Niitä tilataan säveltäjiltä tai runoilijoilta tai kehitetään vanhojen pohjalle juhlan tuntua tuomaan. Koska vanhoillislestadiolaiset ovat tottuneet laulamaan yhdessä, ei ole vaikeaa kasata pikaisestikin kuoroa tai lauluryhmää esimerkiksi opiston tai leirikeskusten kurssiviikonlopun päätösjumalanpalvelukseen – olipa kurssilla ollut sitten raskaan kaluston ajajia tai innokkaita sienestäjiä.

Vanhoillislestadiolaisuudessa syntyy omaa, uutta musiikkia koko ajan lisää pyydettynä ja pyytämättä. Siionin laulut -kokoelman uudistuksessa vuonna 2016 uusia sävelmiä otettiin käyttöön 52, joista osa tosin lainattiin muualta. Kesäkuussa uudistetun laulukirjan mobiilisovellus pääsi valtakunnanuutisiin. Helsingin Sanomat tiesi kertoa, että vanhoillislestadiolaisten maksullinen laulukirjasovellus tuotti tuolloin iTunesissa enemmän kuin Tinder tai Supercellin pelit (HS 30.6.2016). Virallisen ja hengelliseltä kieliasultaan tarkistetun laulukokoelman rinnalla kulkee jatkuvasti lukematon määrä käsinkirjoitettua nuottimateriaalia lauluista, jotka liikkeessä yleisesti tunnetaan, mutta jotka eivät kenties sisältönsä kapea-alaisuuden vuoksi ole mahtuneet ainakaan toistaiseksi kirjoihin ja kansiin. Tällaisia lauluja ovat esimerkiksi Aamupolulla, Soi iltakellot, Sytytän punaisen kynttilän. Näitä hengellisiä lauluja syntyy esimerkiksi rippi- ja opistolauluiksi vuosittain aina uusia ja uusia ja ne soivat häissä ja muistotilaisuuksissa ja jatkavat perimätietona kulkuaan seuraaville sukupolville. Netin keskustelupalstoilla näiden laulujen suttuisia vanhoja kopioita jaetaan yhä uudestaan ja uudestaan. Saattaapa jokin laulu löytyä vanhalta c-kasetiltakin - ja jatkaa elämäänsä vaikkapa digimuotoon tallennettuna.  

Kasvaminen laulamisen ja musiikin keskellä vaikuttaa ihmiseen välittömästi ja välillisesti. Wienin musiikkiyliopiston laulupedagogiikkaosastolla tehdyissä tutkimuksissa vertailtiin wieniläisten lasten äänten ambitusta (ääniala), rekisterivaihdoksia, puhetaajuuksia, soinnin, hengityksen ja aloitusäänen laatua sekä sävelpuhtautta neljällä eri vuosikymmenellä (1970-2010). Tuloksena oli lasten äänialojen selkeä madaltuminen, minkä arveltiin johtuvan yleisesti vähentyneestä laulamisen määrästä ja laulamisesta liian matalassa sävellajissa (Laulupedagogi-lehti 2011–2012, Sirkku Wahlroos-Kaitila).

Koulujen musiikinopetuksen vähentyessä ja sen painopisteen siirtyessä yhä enemmän populaarimusiikin suuntaan on luonnollista, että vanhoillislestadiolaiset lapset ovat omassa erityisasemassaan laulamisessa musiikkikasvatusympäristönsä vuoksi. Asiaan on kiinnitetty huomiota klassisen laulumusiikin piireissä jo pitkään. Aiheesta on aika ajoin puhunut muun muassa oopperalaulaja Jaakko Ryhänen. Hän on todennut:

– Monissa klassisen laulun kilpailuissa näkee, että parhaimmat ja kovimmat äänet tulevat Pohjois-Suomesta. Siellä asuu paljon lestadiolaisia, joiden kotona koko perhe veisaa yhdessä täysin palkein. Useat Sibelius-Akatemiaan pyrkivät nuoret laulajat tulevat nimenomaan Oulun seudulta. (Studio 55.fi 23/01/2013.)

Päivämiehen loppuosasta löytyvällä mainospalstalla kaupataan viikosta toiseen erilaisia äänitteitä. Moniin näistä äänitteistä olen tutustunut ja todennut, että musiikki voisi olla viimeistellympää, mutta laulajien tulkinnat ovat koskettavia ja niiden rehellisyys vetoaa ja puhuttelee. Sellaiseen raapaisuun kykenee vain harva ammattilainen.

Vahva musiikkiperinne on Jumalan suuri lahja. Sen erityislaatuisuus saattaa välillä unohtua ja hämärtyä, ja musiikista kuulee usein sanottavan, että se on ”niin vaikea asia”. Voisiko ”vaikeaa asiaa” katsoa joskus helpompana, suurena lahjana ja rikkautena elämässämme? Johan Sebastian Bach on monelle tärkeä säveltäjä. Bachin ajatus musiikista sopisi ohjenuoraksi tänäkin päivänä. Bach ymmärsi musiikin olevan lahja Jumalalta ja myös kunnian siitä kuuluvan Hänelle.

------

Tämä on tällä erää viimeinen kirjoitukseni Päivämies-verkkolehden blogistina. Haluan kiittää kaikkia lukijoita lämpimästi! Erityisen lämmin kiitos kuuluu kaikille teille, jotka olette laittaneet palautetta sähköisesti tai antaneet sitä kasvotusten! Jokainen sähköposti, Facebook-tykkäys ja -jako ja vaihdettu sananen ovat antaneet uutta pontta seuraavan tekstin kirjoittamista varten. Sellaisten merkitys on uskomaton!

Vanhemmat

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi