Lauantai 25.5.2019
"
Jeesus sanoi: "Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva." Joh. 16:13

​Väriterapiaa

26.2.2015 06:25 | Arttu H.
Siitä tulee tänä vuonna 28 vuotta aikaa, kun seisoimme äitini kanssa Maaheimon kenkäkaupassa valitsemassa minulle, tulevalle ekaluokkalaiselle lenkkareita koulua varten. Tarjolla oli ajan henkeen sopivasti punaisia ja sinisiä lenkkareita. Valitsin punaiset.
 
– Oletko aivan varma? Sinua saatetaan kiusata koulussa punaisista kengistä, äiti sanoi.
 
Olin varma, halusin punaiset. Iloisena ja reippain askelin kävelin 400 metrin matkan kouluun punaisissa kengissäni. Ei minun tarvinnut kauaa ollakaan koulussa, kun jo ensimmäisen päivän jonkun välitunnin jälkeen sain kuulla kengistäni:
 
– Kattokaa, Artulla on likkojen kengät, punainen on likkojen väri!
– Minulla on punaiset kengät, koska satun pitämään punaisesta väristä, vastasin rauhallisesti.
 
Vaikutin ilmeisesti sopivasti itsevarmalta ja sain olla sen jälkeen rauhassa punaisissa kengissäni. Olin ollut niin autuaan tietämätön tällaisesta väriajattelusta.
 
Parikymmentä vuotta myöhemmin seisoimme vaimoni ja esikoisemme kanssa Helsingin rauhanyhdistyksen eteisessä. Hehkuimme ensimmäisen lapsen tuomaa onnea, ja vaimo oli löytänyt pitkällisen etsinnän tuloksena pojallemme ferrarinpunaiset samettihousut. Vanha täti pysähtyi kohdallemme.
 
– Ai, se on jo noin iso, onko se tyttö vai poika?
– Poikahan tämä, eikö se näy jo vantterasta olemuksestakin?
– No sitähän minäkin, mutta kun sillä on punaiset housut, niin ajattelin, että se on tyttö.
 
Aika kulkee, ihmisen käynnistä kuussa tulee aina uusi vuosikymmen lisää, teknologia kehittyy. Mutta ihmismieli, sen käsittämättömiin lainalaisuuksiin ei tunnu pääsevän käsiksi ei sitten millään. En ole keksinyt näille värikoodeille selitystä, en vaikka miten miettisin.
 
Oliko joskus kenties joku suuri kokous, johon kutsuttiin kaikki maailman ihmiset päättämään väreistä? Ja kokous päätti: miehille sininen, naisille punainen, miehille vihreä, naisille keltainen... Vai pitääkö mennä ihan Aatamiin ja Eevaan saakka? Jakoivatko he kiireesti kasvien lehtiä värien mukaan toisilleen huomatessaan olevansa alasti? Toisaalta asia ei tunnu olevan sittenkään kovin vanha. Katsellessani isovanhempieni nuoruudessa otettuja valokuvia näen niissä lähinnä tummiin pukeutuneita ihmisiä.
 
Värien lainalaisuutta miettiessä tajuaa ihmisen kategorisoivan ja turvallisuushakuisen luonteen olevan meissä kuin synnynnäisenä ominaisuutena. Samalla se kertoo siitä, miten tuore käsite lapsuus oikeastaan on. Vaikka maailma tuntuu päivä päivältä yhä avoimemmalta ja avarakatseisemmalta, luokitellaan eteen tulevia pieniä olentoja yhä nopeasti nippuun päällä olevien värisävyjen perusteella. Jos joskus joutuu miettimään jonkun sukupuolta, voi määrittelyssä lopulta onnistuttuaan melkein huokaista helpotuksesta: tunnistin!
 
Esikoispoikamme ollessa kolmivuotias ihastui hän jostakin syystä kaikkeen, mikä oli pinkkiä. Katsoimme touhua huvittuneina: jahas, tällainen kausi sitten. Eräänä päivänä pinkki muki ei kotona kelvannutkaan, ei sitten ollenkaan. ”Mutta tämähän on sinun lempimukisi!” Ehei, ei enää, Emma ja Silvia olivat päiväkodissa opastaneet, että pinkki kuuluu vain tytöille. Vaimo hermostui ja oli vihaisena jo kampeamassa päiväkodin numeroa soittaakseen pari valittua sanaa, mutta keskusteltuamme annoimme asian olla. Vaikka poika olikin haikean oloinen, oli hän silti selkeästi ihan tyytyväinen tultuaan normitetuksi.
 
Ihmiset muuttavat toimintatapojaan usein vasta sääntöjen ja lain edessä. Lakia oikeudesta valita värejä ilman sosiaalisia paineita tuskin säädetään lähivuosina. Raamatussa kristittyjä kehotetaan usein katsomaan taivaan lintuja. Kävisikö se ohjeeksi meille tässäkin asiassa? Kun katson taivaalle, huomaan, että kyllä, ne värikkäimmät sulat ovat useimmiten niillä koirailla.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi