Maanantai 19.11.2018
"
Me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. 2 Piet. 3:13

Kysyminen ja keskustelu ovat tärkeitä taitoja

9.9.2017 06:28 | Daniel Halonen
Olen tänä kesänä useasti ajautunut keskustelemaan keskustelutaitojen tärkeydestä. Ajattelen itse, että yksinkertaiset suorat kysymykset antavat helpon perustan keskustelulle. Jos on huolestunut jonkun ihmisen voinnista, voi tavallisen ”mitä kuuluu?” -kysymyksen sijaan kysyä suoraan ”oletko väsynyt?”. Silloin vastaajan on helpompi kertoa, mikä tällä hetkellä väsyttää. ”Pidätkö syksystä?” -kysymys voi johtaa hienoon keskusteluun vuodenajoista, mikä on mielestäni mielenkiintoisempi puheenaihe kuin tämänhetkisestä säästä jutteleminen.

Minä ainakin pidän siitä, kun huomaan, että jotakuta kiinnostaa juuri minun vastaukseni. Tuntuu hyvältä ajatella, että joku huolehtii minusta ja hyvinvoinnistani – ja taas toisaalta perustelen mielelläni, miksi syksy on hienompi vuodenaika kuin kevät.

Jollekin on vaikeaa tutustua uusiin ihmisiin, toinen arvailee muiden ajatuksia, eikä osaa kysyä suoraan. Molemmissa tilanteissa suosittelisin kysymään rohkeammin. Kysyminen ei ole ainoastaan hyvä keino oppia lisää uusista tuttavuuksista, vaan joskus suoria kysymyksiä tarvitaan myös ihan lähelle. Vaikeista asioista on helpompi alkaa puhua, kun joku esittää kysymyksen.

Mitä sitten tehdään, kun saa vastauksen, jota ei ymmärrä? Joskus kysyjä ja vastaaja ovat liian kaukana toisistaan, eikä keskustelu pääse tavoitteeseensa, eli ymmärrykseen. Välillä on hyvä tarkistaa, että ovatko keskusteluun osallistuvat osapuolet samalla aallonpituudella: ”Tiedäthän, mitä tämä sana tarkoittaa?” ”Anteeksi, selvennätkö vielä mitä tarkoitat, kun sanoit näin?” Voi olla, että parikymppinen nuori aikuinen ei vielä kertaakaan ole kuullut selitettävän, mitä tarkoittavat esimerkiksi sanat vanhurskas ja kilvoittelu.

Kysyminen on ehdottoman tärkeää uskonasioissa. Minusta tuntuu, että paljolta väärinymmärtämiseltä ja pahalta mieleltä säästyttäisiin, kun uskallettaisiin kysyä rohkeammin. Oman pään sisällä omituisetkin ajatusrakennelmat ja päätelmät vahvistuvat, kun ei rohkene kysyä vieressä istuvalta, että ”olenko minä nyt ihan pihalla, vai onko tämä asia todella näin?”.

Olen muutaman kerran pahoittanut mieleni tilanteessa, jossa ystäväni on ilmoittanut, ettei halua olla enää uskovainen, kun uskovaisena pitäisi olla sellainen tai tällainen. Tai vielä ikävämpää on ollut, jos viestissä minulle rakasta yhteisöä on kuvailtu sellaisena, jona en sitä koskaan ole tuntenut henkilökohtaisesti.

Helppo minun olisi sanoa, että ei, ei, tuo ei ole totta! Mutta minä haluan luottaa siihen, että ihmiset ovat rehellisiä minulle, mikä tarkoittaa, että ne ikävät kokemukset, joita ystävilläni on ollut, voivat ihan hyvin pitää paikkansa.

Joissakin tilanteissa mieleeni hiipii silti toinenkin ajatus: mitä jos kyse on ollut väärinymmärtämisestä? Jos joku onkin puhunut mutkia oikoen kovaan ääneen toiselle kipeästä asiasta? Mitä jos joku onkin taitamattomasti perustellut sanojaan, kun ei ole pitänyt niiden merkitystä niin suurena? Monet asiat saattavat olla täysin toisarvoisia yhdelle ja äärettömän tärkeitä toiselle. 

Kunpa osaisimme puhua asioista mahdollisimman mutkattomasti, ystävällisesti ja ymmärrettävästi, jotta viestimme kuultaisiin sellaisena, joksi se on tarkoitettu. Olemme kaikki vuorotellen kysyjän ja vastaajan asemassa, muistammehan siis kohdata toinen toisemme arvostaen ja yhteistä ymmärrystä etsien.

Vanhemmat

Uudemmat

Daniel Halonen

Mielenkiintoisimpia ihmisiä ovat ne, jotka ovat hurahtaneet johonkin asiaan. Ehkä siksi, että olen itse hurahtanut niin moneen – kieliin, musiikkiin ja ihmisiin.

Vuosia on mittarissa 21, ja tällä hetkellä opiskelen Tukholman yliopistossa tähdäten äidinkielen-, ruotsin- ja englannin opettajaksi. Näkökulmaa blogiini etsin arjesta uudessa elämäntilanteessa, eli korkeakouluopiskelijana kaukana kotoa. Viestiä voi lähettää osoitteeseen danhalonen@gmail.com.

Daniel Halonen

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi