Perjantai 23.8.2019
"
Katso puoleeni, anna armosi - se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas. Ps. 119:132

Onko värillä väliä?

16.2.2016 06:30 | Erkki Alasaarela
Kansakoulussa käytettiin vielä 1960-luvulla kirjaa Isänmaan ja Maailman maantieto. Siinä oli kuva, jossa oli eurooppalainen kiväärin kanssa, alkuasukas seipään kanssa ja gorilla voimakkaat kädet ylös ojennettuina. Kuvatekstissä luki: ”Tässäpä on melkein ihmisen sukupuu! Sukulaisia kaikki!”

Tekstissä kerrottiin, että eurooppalaiset luulivat ensiksi, että alkuasukkaiden lapset eivät oppisi lukemaan ja kirjoittamaan, ja tämän jälkeen todettiin, että vaikeata se onkin. Kuva ei tuntunut pikkupojasta hyvältä. Onneksi äiti sanoi, että se ei ole totta.

Kirjan kuvauksen eräänä tarkoituksena oli osoittaa lapsille, kuinka hyvässä maassa me suomalaiset saamme asua. Tämän päivän valossa kuvauksen informaatio on rasistinen. Rotujen välistä yhdenvertaisuutta ei ollut vielä 1960-luvun alussa sisäistetty. Tämä voidaan todeta, kun tarkastellaan kyseiseltä ajalta muitakin maantiedon oppikirjoja.

Koululaiset, jotka ovat noista oppikirjoista yleissivistyksensä saaneet, ovat nyt valtaapitävä sukupolvi. He ovat vanhempia, isovanhempia, opettajia, työnantajia, valtion virkamiehiä, kunnallisia päättäjiä, kansanedustajia ja ministereitä.

Maailma on muuttunut ja nyt tarvitaan uutta ajattelua. Me olemme todistamassa suurinta kansainvaellusta toisen maailmansodan jälkeen. Ihmiset pakenevat sodan ja väkivallan jaloista etsien turvapaikkaa Euroopasta, myös täältä Suomesta. Tästä näyttää nyt tulleen talousongelmiakin suurempi asia. Tilanne herättää monenlaisia tunteita.

Monet pelkäävät, että turvapaikanhakijoita tulee niin paljon, että voimavaroja ei riitä heidän vastaanottamiseensa, tai he eivät sopeudu uuteen kulttuuriin. Kaikki ovat sitä mieltä, että paras keino asian hoitamiseksi olisi se, että ihmiset voisivat turvallisesti asua kotimaassaan. Tähän pyyntöön päättyvät alussa mainitun maantiedon kirjan loppusanatkin: ”Ja pyytäessämme Kaikkivaltiaan suojelusta omalle maallemme, me liitämme rukoukseemme myös sen hartaan pyynnön, että kaikkien maiden ja kansojen kesken vallitsisi rauha, oikeus ja hyvä tahto.”

Raamattu antaa selvän ohjeen siirtolaisiin suhtautumisessa: ”Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä” (3. Moos. 19:33–34). Kun kohtaamme muualta maahamme tulleita, voimme suhtautumisellamme osoittaa, että he ovat ihmisinä samanarvoisia kuin mekin.

Blogini otsake toi mieleen viime keväänä kotini pihalta ottamani valokuvan. Siinä on valkopäinen tilhi. Linnulla oli leukistinen värimuutos, jota ilmeisesti ei ole aiemmin tavattu Suomessa. Kyseinen tilhi poikkesi selvästi parven muista tilhistä. Se sulautui kuitenkin joukkoon hyvin, ja muut hyväksyivät sen. Värillä ei ollut väliä.



Ilmestyskirjassa kuvataan Johanneksen näkyä taivaasta: ”Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa.” (Ilm. 7:9.)

Kaikilla on taivaassa uusi kirkastettu ruumis.

Vanhemmat

Uudemmat

Erkki Alasaarela

Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt kotini on tyhjentynyt ja opettelen uutta vaihetta elämässäni. Työni yliopistolla on edennyt ”vastuuttomaan ja vallattomaan” emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen

eralasaarela@gmail.com

Erkki Alasaarela

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi