Keskiviikko 22.5.2019
"
Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan, sillä miehen viha ei johda oikeudenmukaisuuteen, jota Jumala tahtoo. Jaak. 1:19-20

”Toinen kylvää, toinen korjaa”

20.10.2018 06:17 | Erkki Alasaarela
Kun olin lapsi, kotikylälläni pidettiin pyhäkoulua. Isäni oli yksi opettajista. Koko kylän lapset osallistuivat pyhäkouluun taustoista riippumatta. Muistan, että pyhäkoulun lopuksi isä saattoi mäihätä naurista ja tarjota sitä veitsenkärjellä pyhäkoululaisille. Sitä en muista, mitä isä opetti pyhäkoulussa, mutta joillekin opetus oli jäänyt mieleen – loppuiäksi.

Muutama vuosi sitten sain pyynnön käydä sairaalassa. Siellä oli yksi lapsuudenkotini naapurintytöistä. Hän oli sairas, eikä hänellä ollut enää monta elonpäivää jäljellä. Hän ilahtui, kun näki minut huoneensa ovella: ”Olipa mukava, kun tulit!”

Sairas kertoi, että kun hänellä oli nyt aikaa miettiä asioita, hän oli muistanut isäni pitämät pyhäkoulut yli 60 vuoden takaa. Hänelle oli jäänyt niistä mieleen anteeksiantamus. Hän kysyi, voisiko hän nyt omistaa tuon anteeksiantamuksen omalle kohdalleen. Siunasin häntä ja hän sanoi: ”Kiitos.”

Sairas kertoi, että hänen isänsä kuolemasta oli yli 50 vuotta ja pian hänet voidaan haudata isän kanssa samaan hautaan: ”Kun olin pieni tyttö, isällä oli aina kiire, ja hänellä ei ollut aikaa ottaa minua syliin – nyt pääsen isän syliin.”

Kerroin sairaalle, että kun hänen isänsä oli sairastanut samaa tautia, minun äitini oli käynyt hänen luonaan, ja isä oli tehnyt parannuksen. Sairas ei tiennyt tästä. Hän oli kuulemastaan hyvin iloinen ja toisti ajatuksen, että nyt hän pääsee isänsä syliin.

Sairaan kuoltua kävin hänen veljensä luona toisessa sairaalassa. Muistelin hänenkin kanssaan isäni pitämää pyhäkoulua ja meillä kotona pidettyjä seuroja. Miehen katse kirkastui: ”Minun luonani kävi pappi, ja se pappi teki minulle parannuksen.”

Kesti hetken, ennen kuin ymmärsin, mitä mies tarkoitti. Sanoin sitten hänelle, että nythän sinä olet uskovainen. Mies totesi hymyillen, että niin olen. Lähdön hetkellä siunasin häntä pyytämättä. Jälleen miehen silmät kirkastuivat: ”Noin se pappikin sanoi minulle!”

Eräänä sunnuntaiaamuna talitiainen koputti nokallaan olohuoneemme ikkunaa. Ajattelin, että onkohan linnulla nälkä. Ajatus toi mieleeni sairaalassa olevan miehen – olisiko hänellä evankeliumin nälkä. Menin autolle ja ajoin sairaalaan. Perille päästyäni sairas nosti vuoteessaan päätään: ”Olen odottanut sinua.” Sain tarjota hänelle elämän leipää.



Kerroin miehelle, että olin käynyt sairaalassa katsomassa hänen siskoaan ja tämäkin oli halunnut tehdä parannuksen. Kerroin, että myös hänen vanhempansa olivat kuolleet uskovaisina. Mies kertoi, että hänen parannuksentekonsa ei ollut papin ansiota, vaan uskomisen asiat olivat olleet hänen mielessään jo useita vuosia sen jälkeen, kun hän oli ollut vaarassa kuolla. Kun pappi tarjosi anteeksiantamusta, hän oli valmis ottamaan sen vastaan.

Kun kävimme viimeistä kertaa miehen luona, hän tuntui elävän mennyttä aikaa. Sairaus oli edennyt, ja miehen ajatukset pyörivät vanhoissa asioissa. Yksi asia nykyisyydestä oli kuitenkin kirkkaana hänen mielessään – hän oli saanut uskomisen lahjan.

Mieleeni palautuu hetki lapsuuden ajan seuroista. Olin siellä isäni kanssa. Luoksemme tuli vanha mummo ja ihasteli isälle sitä, että perheemme kaikki lapset olivat säilyneet uskovaisina. Isän kasvot värähtivät, kun hän sanoi, että hänellä ei ainakaan ole siihen mitään ansiota.

Isäni kirjoitti muistelmiinsa: ”Viikon töiden ikävyydet korvasi kaunis näkymä, joka aukeni silmien eteen lauantai-iltana kotiin palattaessa. Kotipellot olivat viikon aikana puhjenneet tähkään. Se näkymä todella riemastutti. Ei muistanut enää viikon vaivoja.”

Kotipeltojen ohella isälläni oli toinen kylvömaa. Tuon kylvön puhkeamista tähkään hän ei kuitenkaan nähnyt. Isäni kohdalla toteutuivat Jeesuksen sanat: ”Toinen kylvää, toinen korjaa” (Joh. 3:37).



 

Vanhemmat

Uudemmat

Erkki Alasaarela

Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt kotini on tyhjentynyt ja opettelen uutta vaihetta elämässäni. Työni yliopistolla on edennyt ”vastuuttomaan ja vallattomaan” emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen

eralasaarela@gmail.com

Erkki Alasaarela

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi