Sunnuntai 21.7.2019
"
Jeesus sanoi Simon Pietarille: "Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja." Luuk. 5:10

Suojeleva ei

14.11.2017 06:42 | Henna Kinnunen
Elämä on jatkuvaa valintaa, suunnan ottamista, myöntymistä ja kieltäytymistä. Elämän tärkeimmistä asioista kiinnipitäminen ja tärkeimpien arvojen toteuttaminen vaatii menemistä sitä kohti, mikä on tärkeää ja kieltäytymistä siitä, mikä rikkoo elämän tärkeimpiä asioita. Joka hetki joudun valitsemaan, mihin asiaan tartun, niin työssä työssä kuin vapaalla. Mihin käytän vuorokauteni tunnit? Mitä teen somessa, mitä ostan kaupasta, mitä luen ja mitä tavoittelen?

Elämässä on paljon velvollisuuksia ja tapoja, mutta joskus niitäkin voi pysähtyä katsomaan vähän kauempaa ja kysyä: Mikä minulle on tärkeää? Mihin haluan lapsiani kasvatuksella ohjata? Eettiset ja moraaliset valintamme rakentuvat arvoista, joihin olemme kasvaneet, joihin olemme pyrkineet tai jotka elämänhistoriamme kulussa ovat reppuumme jääneet tai jotka olemme poimineet.

Itselleni on tärkeintä, että on rauha sydämellä. Se tarkoittaa, että haluan tehdä arvoihini perustuvia valintoja. Valintoja, joiden kanssa voin olla hyvällä omallatunnolla. En tahdo ystävystyä sielunvihollisen kanssa. Mutta ennen kaikkea haluan luottaa siihen, että omista pyrkimyksistä huolimatta Jumala ohjaa elämääni – joskus vaikeidenkin tilanteiden kautta. Ja että saan aina elää Jumalan armon suojissa.



Yritän jokapäiväisessä elämässäni keskittyä oleelliseen. Seurakunnastamme toiseen tehtävään siirtyvä pappi totesikin jäähyväissaarnassaan: ”Raskaskin työ voi olla antoisaa, kun tietää, mitä varten sitä tekee ja mikä siinä on olennaista.”

Totutut tavat tai jotkut muut syyt voivat vaikeuttaa haaveiden toteuttamista. Minulla on asioita, joita en ole saanut toteutettua, koska en ole osannut sanoa "ei" joillekin muille asioille. On mukavampi lähteä ulkoilemaan kuin opiskella. Blogikirjoittamisenkin jätän usein viimeiseen hetkeen. 

Työhuoneeni taululla on Kahlil Gibranin sanonta: ”Ihmiset tarvitsevat eläessään kaksi sydäntä: pienen, joka on täynnä syvää hellyyttä, ja toisen joka on terästä.” Minulle tuo hellyys on välittämistä ja myötätunnollista, ymmärtävää rakkautta. Teräksinen sydän on sitä, että uskaltaa olla vahva ja luja silloin, kun tarvitsee puolustaa jotakin todella tärkeää. Se voi olla hetki, jolloin kieltäytyy sanomalla "ei".

Ystävällinenkin kieltäytyminen voi aiheuttaa pahaa mieltä pyytäjälle. Tärkeintä kuitenkin on, että uskaltaa puolustaa sitä, mikä itselle ja läheisille on arvokkainta. Joskus esimerkiksi raskas perhetilanne voi vaatia sen, että molempien vanhempien on kaikin voimin ponnisteltava yhdessä perheen hyväksi, jotta selvitään. Silloin on ehkä sanottava "ei" harrastuksille tai ylimääräisille velvollisuuksille sekä "kyllä" kaikelle tuelle, joka vahvistaa perheen jaksamista.

Elämänlaatuni on kasvanut siinä, kun olen uskaltautunut käyttämään ei-sanaa postiivisella tavalla. Se on vahvistanut ja suojellut itseäni ja minulle tärkeitä arvoja silloin, kun on tarvinnut vastustaa epäasiallista ja julmaa käytöstä tai tilannetta. Ei-sanalla voi positiivisesti ilmaisten laittaa rajat. Se suojelee ja varjelee. 

Tärkeää on, että ei-sanaa käyttää ystävällisesti ja tavalla, joka kertoo itselle tärkeistä asioista. ”Ei, kiitos” tai ” Kiitos, minulla on muita suunnitelmia” tai ”Kiitos, juuri nyt en pysty hoitamaan tehtävää”. Joskus tarvitaan jämäkkyyttä: ”Tuo ei ole minusta ok” tai ”Nyt riittää”, kun lasten riehakkaat leikit ylittävät kohtuuden rajan.



Oletko joskus kokenut, että olet mukautunut johonkin tilanteeseen välttääksesi syyllisyydentunteen tai ikävän huomion? Minulle tuo on tuttu kokemus: olen joskus myöntynyt liikaa oman pelkoni tähden. Olen saattanut ajatella, että jos en suostu, se tarkoittaa, että en hoida riittävän hyvin velvollisuuksiani. Löydän itsestäni sen puolen, joka on myötäillyt ja yrittänyt ymmärtää – joskus jopa elämän tärkeimpien asioiden kustannuksella. Olen myös saattanut vältellä tilannetta, kun en ole ollut varma omasta kannastani. Joskus joudun kasvatustehtävässä tilanteeseen, etten tiedä, mikä olisi paras reagoiminen. Silloin houkuttaisi se, että ei puuttuisi asiaan ollenkaan. 

Myöntymisen vastakohta voisi taas olla hyökkäys, joka lähtee vihasta. Joskus konflikti, jossa ilmaistaan omat mielipiteet ja arvostukset, on edellytys rauhalle ja rakkaudelle. Niin kävi minulle ja puolisolleni tänä aamuna kävelylenkillä. Avasimme syvimpiä tuntojamme, reagoimme puolustellen ja peläten, mutta lopulta jäi jäljelle rakkaus ja anteeksianto. Tuli työpäivän aikaan niin turvallinen olo, kun sain ääniviestin: ”Rakas, mun on pakko sanoa, että entistä enemmän rakastan sinua. Ihana oli purkaa syvimpiä tuntoja tänä aamuna.”

Vanhemmat

Uudemmat

Henna Kinnunen

Olen 44-vuotias nainen ja asun perheeni kanssa kuudetta vuotta Fuengirolassa, Espanjassa. 

Minua kiinnostaa se, johon sanat eivät aina yllä. Se tärkeä, mitä nopeasti askeltaessa ei välttämättä huomaa. Voimaannun hiljaisuudessa, luonnossa ja siellä missä elämän kipua ja iloa uskalletaan jakaa kyyneleillä. 

Minulle voi kirjoittaa osoitteeseen henna.kinnunen@dnainternet.net.

Henna Kinnunen

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi