Perjantai 16.11.2018
"
Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Ps. 126:5-6

Vieläkin on mahdollisuus palata

10.11.2015 06:50 | Inkeri Heikkala
Lapsi höyhenenkevein askelin pihanurmikolla:

– Taivaan isä on tiputtanut tähän kukkia.

Hehkuvissa kasvoissa auringon lämpö. Se, että saa olla uskomassa. Valkoisessa hammasrivistössä on aukko, mutta lapsen hymy on rohkea ja katse varma.

* * *

– Jumalan rauhaa rinnassansa ken kantaa maassa kuoleman, on onnellinen kulkeissansa maan vieraan poikki taivaaseen…

Sinisellä taivaalla laulavan leivosen heleä ääni ei peity kovaäänisistä kaikuvan laulun alle. Auringon lämpö kasvoilla ja sydämessä valkoisen telttakankaan puhtaus.

* * *

Lattialla vierekkäin jalkarivistö, lyhyempiä ja pitempiä jalkoja, levollisia ja rauhattomia jalkoja. Osa suorina, osa koukistettuina, osa iloisesti sikinsokin. Ympärillä vilkas puheensorina, vastaleivotun pullan tuoksu täpötäydessä asunnossa.

– Jumalan terve, kiva nähdä sinuakin, miten menee?

* * *

Mutta mistä tulivat kylmät tuulet, jotka palelluttivat kesänurmikon kukkaset? Miksi kasvoilta katosi auringon hehku? Miksi ystävän tuki alkoi tuntua holhoamiselta? Nöyryys vaihtui varmaan tietoon. Lapsi haudattiin kaiken kokemisen pohjattomaan tarpeeseen. Polusta tuli liian ahdas kulkea.

Tämä aika on luopumisen aikaa. Itsekeskeiselle ja itseriittoiselle ihmiselle oppi Jumalasta ja Jumalan valtakunnasta on aikansa elänyttä, vanhaan aikaan kuuluvaa. Sana synti haluttaisiin nykymaailmasta poistaa tarpeettomana ja vanhanaikaisena. Nyt on tärkeää saada rajoituksetta toteuttaa itseään.

Mutta sitä mietin, miten uskosta luopunut pystyy täyttämään sisimpään jääneen tyhjyyden? Kun koko eletty elämä on täynnä onnellisia muistoja, en usko, että niitä olisi helppo roskata.

Kun omantunnon ääni on sisimmästä vaiennettu, on helppo lähteä lauman mukana ja ajatella, että näinhän kaikki elävät tätä elämää. Silloin entinen koti näyttäytyy ahtaana hakomajana yrttitarhassa, kuten Raamattu asian ilmaisee. Kieltojen ja kontrollin tyyssijana. Silloin on myös helppo nousta syyttäjien barrikadeille.

Mutta, miten muistot voi vaientaa?

”Muistatko ne ajat menneet
kun sä armost’ iloitsit,
jolloin syntisiä töitäs
armon virtaan upotit?”
 
* * *

– Rakastatteko minua enää? Rakastatteko, kun valitsin toisin?

Hän haluaa pitää kiinni rakkaudesta, sillä se tuo lohtua, kun kylmät tuulet jättivät rintaan tyhjyyden, joka hitaasti täyttyy. Lämpö ja turvallisuus, joita hän uskovaisena koki, ovat kadonneet. Ei hänellä taida olla helppoa itselläänkään.

Mutta ei tarvitse pelätä sitä, että rakkaus loppuisi. Se on rakkautta, joka tekee kipeää, mutta se ei lakkaa koskaan. Sillä vain rukous ja rakkaus voivat näyttää tien takaisin. 
    
* * *
 
Suru luopuneesta läheisestä ei koskaan väisty, mutta jakamalla toisten kanssa se helpottuu. Sana, joka kuuluu seuroissa, tulee lähelle lohduttavana. Ja Jumalalla on vara antaa saattaja ihan lähellekin:

– Tämä aika koettelee meitä. Surua on monella perheellä. Emme ole ainoat... Tuntuu, että lujemmin vain haluaisi itse tarttua Jumalan valtakunnan sanaan kiinni. Ja valtakunta tuntuu entistä rakkaammalta…

Vieläkin on mahdollisuus palata kotiin.

Vanhemmat

Uudemmat

Inkeri Heikkala

Olen suurperheen äiti ja monen mussukan mummi. Asun Lapin portilla, Posiolla. Teen työtä puolisoni kanssa omassa monipalveluyrityksessämme, juuri niiden juttujen parissa, joita olen kotiäitivuosina kovasti harjoitellut. Autamme asiakkaitamme arkisissa askareissa, työtehtäviä on siivoamisesta sukanparsintaan. Kun kirjoitan, tekstini syntyvät hyvin nopeasti, hetkestä, kokemuspiiristä ja ajatuksista. Luonto ja sen monet vivahteet merkitsevät minulle paljon. Blogikirjoitusteni aihepiiriä en osaa rajata, mutta uskovaisena elämisen turvallisuus merkitsee minulle paljon. 

Voit antaa minulle palautetta osoitteeseen inkeri.heikkala@hotmail.com.

Inkeri Heikkala

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi