Perjantai 26.4.2019
"
Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. Ps. 40:6

Miksi minä?

12.3.2016 06:30 | Inkeri Heikkala
Matolla istuu äkäinen pieni poika. ”Miksi minä? En oo edes leikkinyt näillä kaikilla.” Mummilan legot odottavat kerääjää. Pirtin maton istujalla on samanlainen kiehkura otsalla ja samanlainen ryppy silmien välissä kuin joskus aikaisemmin samalla matolla istuneella pojalla, saman kysymyksen esittäneellä, nyt jo käskijän rooliin siirtyneellä isällään.

Aika kuluu. Sama kysymys siirtyy polvelta polvelle. Sama tunne siitä, ettei ole oma vuoro tarttua toimeen. Tunne siitä, että sisaruksen tai kaverin työpanos on ollut vähäisempi ja helpompi. Että nallekarkit eivät mene aina tasan.

Miksi minä?

Varmasti jokainen olemme joskus esittäneet saman kysymyksen. Se on kysymys, joka yltää ihmiselämän jokaiseen kolkkaan. Miksi juuri minun pitäisi ottaa tämä tehtävä, tämä vastuu tai jopa nämä vaikeudet ja kuormauttavat elämänvaiheet? Harvemmin tuo kysymys esitetään positiivisista asioista. Esitänpä tässä joukon miksi-kysymyksiä, joista moneen olemme varmasti joskus törmänneet.

Miksi minä olen tällainen – en kaunis, en suosittu, en erityisen sosiaalinenkaan? Omassa perheessänikin olen vain tällainen… Jos ei musta, niin ainakin harmaa lammas.

Miksi minä joudun ponnistelemaan enemmän, että pärjäisin koulussa, opiskelussa, työssä? Huonon itsetunnonkin olen onnistunut saamaan, joten epäonnistuminen on taattua työssä kuin työssä.

Miksi minulla on näin paljon vastuuta kaikesta: kodista, perheestä, työtehtävistä? Miksi minusta yleensäkään piti tulla äiti tai isä, jos en pärjää edes näiden muksujen kanssa kohtuullisesti? Miksi pomo lykkää aina juuri minulle hankalimmat ja juuri myöhästymässä olevat projektit?

Miksi minulla on niin vähän rahaa, huonompi auto, köyhempi koti? Miksi minä en voi matkustella, viettää mökkilomia tai harrastaa jotain trendikästä? (Niin kuin tuo naapuri, sukulaismies, kummin kaima.)

Miksi minun elämäni ei voisi olla vähän helpompaa? Miksi juuri minun piti saada tämä sairaus, tämä työttömyys, nämä elämän koettelemukset? Eihän näin kapeilla hartioilla kanneta yhtään enempää taakkaa kuin muidenkaan.

Miksi juuri minun pitäisi ottaa omat vanhenevat vanhempani vastuulleni? Miksi minun pitäisi ilahduttaa naapurin liikuntarajoitteista vanhusta? Miksi minun pitäisi auttaa uupuvaa äitiä, syrjittyä luokkakaveria, ongelmissa rypevää parisuhdetta…?

Miksi minun pitäisi antaa omastani kotimaastaan pakeneville? Miksi minun pitäisi luopua etuuksistani, että oma maamme pääsisi jaloilleen? Miksi minun pitäisi huolehtia ympäristöstä, kuluttaa vähemmän ja vastuullisemmin?

Paljon kysymyksiä ja vähemmän vastauksia. Enpä osaa alkaa luennoida vastuullisuudesta, oikeudenmukaisuudesta tai epäitsekkyydestä. En, koska juuri nyt itsekin voisin istahtaa tuolle matolle pienen ryppyotsan viereen ja sanoa ponnekkaasti: Miksi juuri minä?

Istutaan siihen kaikki ryppyotsat vierekkäin ja ollaan ihan rauhassa ymmärtämättä. Ollaan ihan pieniä, sellaisia, joille riittää lempeä katse ja kevyt silitys päälaelle. Armollisuus.

Tunnisteet:


vastuu armollisuus kysymys

Vanhemmat

Uudemmat

Inkeri Heikkala

Olen suurperheen äiti ja monen mussukan mummi. Asun Lapin portilla, Posiolla. Teen työtä puolisoni kanssa omassa monipalveluyrityksessämme, juuri niiden juttujen parissa, joita olen kotiäitivuosina kovasti harjoitellut. Autamme asiakkaitamme arkisissa askareissa, työtehtäviä on siivoamisesta sukanparsintaan. Kun kirjoitan, tekstini syntyvät hyvin nopeasti, hetkestä, kokemuspiiristä ja ajatuksista. Luonto ja sen monet vivahteet merkitsevät minulle paljon. Blogikirjoitusteni aihepiiriä en osaa rajata, mutta uskovaisena elämisen turvallisuus merkitsee minulle paljon. 

Voit antaa minulle palautetta osoitteeseen inkeri.heikkala@hotmail.com.

Inkeri Heikkala

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi