Sunnuntai 22.9.2019
"
Nähdessään spitaaliset miehet Jeesus sanoi heille: "Menkää näyttämään itsenne papeille." Mennessään he puhdistuivat. Luuk. 17:14

​Kevätaurinko paistaa ja paljastaa

1.5.2014 10:55 | Inkeri Heikkala
Minkälaiset aseet nyt ottaisin käyttöön. Tiskiaineen, mikrokuituliinan, sanomalehtipaperin, lastan vai ehkä sen heräteostoksen, jonka akku riitti kertakäytöllä kahteen ikkunaan. Vesisankot, kaksi kappaletta avaajia ja ruuvimeisselin. Näissä vanhoissa ikkunoissa on jokaisessa yhteensä kuusi puolta, paljonko niistä kaiken kaikkiaan tuleekaan…

Tällä kerralla aloitan ainakin niistä, jotka viime vuonna jäi avaamatta ja näyttävät takaansa avautuvan maiseman harmaana. Sitten tarvitaan myös tikkaat ja lankkuviritelmät. Ja ehkä kaveri, joka varmistaa… Pelkkä työn ajatteleminenkin jo väsyttää, mutta pakko tämä on tehdä, muuten koko huusholli tuntuu koko kesän tunkkaiselta.

Kun lapset olivat pieniä, teippasin keittiön kaapin oveen katkelman Pirkko-Liisa Linjaman runosta Äidin kevätkirje:

”Sinä ymmärtäväinen
minun ei tarvitse selitellä
miksi keittiön ikkuna
on täynnä voileipäkäsien jälkiä.”

Kun suunnittelimme muuttoa tähän taloon, alhaalle yltävät ikkunat ensin mietityttivät. Myöhemmin ne vain ihastuttivat. Pidimme huolen, että yksivuotiaallakin oli vapaa pääsy ikkunan ääreen. Monet tovit siinä vietettiin seuraillen lintujen, oravien ja jopa ketun puuhailuja. Siksipä ikkunan alaosa oli täynnä pieniä käden ja nenän jälkiä. Ylempänä näkyi hieman isompiakin sormenjälkiä. Kaikkein ylimpänä oli joskus otsan painauma, josta erottui selvästi ryppyjen hienot verkostot. Pappa oli jaksanut lähteä katsomaan lasten kanssa ulos. Linjaman runo jatkuu näin:

”Mutta tänä päivänä
kun talven taakat ovat takana
ja aurinko loistaa
on helppo iloita voileipäkäsistä,
jotka osoittelevat pikkulintuja
– vain tuokio, ja kurasaappaat
ovat tömistelleet luotamme pois.”

Tätä nykyä ikkunat saavat olla enimmäkseen rauhassa. Vain joskus lastenlapset tulevat jättämään niihin omat jälkensä. Niiden pesu tapahtuu aina viiveellä, haikeudella. Kauanko kestää, että saamme syliimme taas näitä kaukana-asuvia?

Onko pakko pestä ikkunat, onko pakko siivota? Nuoriso esittää tuon kysymyksen usein raflaavasti. On ihan hyvä pysähtyä miettimään sitä. Ainakin silloin, kun työ tuntuu pakonomaiselta. Hyvä on aina myös miettiä, miten perheessä töitä pystyy jakamaan. Ja tehtyä työtä voi aina juhlia vaikkapa lättykekkereillä tai pelkällä hyvällä mielellä.

Joskus on hyvä pysähtyä myös miettimään sitä, millaisesta ikkunasta me itse katselemme maailmaa. Liian kirkkaaksi puunattu saattaa näyttää naapurin takapihan törkykasatkin. Ja harmaaksi pinttyneen ikkunan läpi on vaikea erottaa tien routavauriot. Mutta matalalla olevasta ikkunasta pienen on helppo nähdä muuttolintujen kerääntyminen matkaan lähtöä varten.  

 

Vanhemmat

Uudemmat

Inkeri Heikkala

Olen suurperheen äiti ja monen mussukan mummi. Asun Lapin portilla, Posiolla. Teen työtä puolisoni kanssa omassa monipalveluyrityksessämme, juuri niiden juttujen parissa, joita olen kotiäitivuosina kovasti harjoitellut. Autamme asiakkaitamme arkisissa askareissa, työtehtäviä on siivoamisesta sukanparsintaan. Kun kirjoitan, tekstini syntyvät hyvin nopeasti, hetkestä, kokemuspiiristä ja ajatuksista. Luonto ja sen monet vivahteet merkitsevät minulle paljon. Blogikirjoitusteni aihepiiriä en osaa rajata, mutta uskovaisena elämisen turvallisuus merkitsee minulle paljon. 

Voit antaa minulle palautetta osoitteeseen inkeri.heikkala@hotmail.com.

Inkeri Heikkala

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi