Perjantai 19.7.2019
"
Sytytä silmiini valo, älä anna minun nukkua kuolemaan, ettei viholliseni sanoisi: "Minä voitin hänet", ettei vastustajani saisi iloita tappiostani. Ps. 13:4-5

​Lyhyin askelin

29.10.2014 06:12 | Inkeri Heikkala
Sormea ympäröivä pieni käsi pitää napakasti kiinni. Ylöspäin kääntyneet kasvot hehkuvat intoa ja suu puhuu nopeammin kuin sanat ehtivät ulos asti. Mutta se ei haittaa, sillä poskilla ja silmissä hehkuva innostus kertoo enemmän. Minä mummi ja pieni, pörröpäinen Natalie-tyttönen olemme menossa ulos tutkimaan maailmaa. Askeleet ovat lyhyet mutta malttamattomat. Monen mutkan ja kyykistymisen jälkeen pienet kädet ojentuvat kohti. Sylikyyti tuntuukin kaikkein mieluisimmalta.

”Minä saatan sinut ulos.” Pidän ovea auki, että rollaattori sopii tulemaan raosta. Pitkä käytävä tuntuu pitemmältä kuin koskaan. Minulla kiireisellä on vaikeuksia sovittaa omat askeleeni saattajan lyhyisiin askeliin. Puolivälissä huomaan todeta itselleni, että minulla ei ole oikeasti mihinkään kiire. Seuraava työkohde ei karkaa mihinkään. Miten paljon pitää opetella, että oppisin tuon läksyn! Samalla tavalla olen joutunut oppimaan, miten tärkeää vanhukselle on kosketus, pienikin hipaisu olkapäälle. Sen opetti minulle yksi mummo, jota kerran spontaanisti halasin, kun hänellä oli paha mieli. Seuraavalla kerralla hän halasi minua, kun tein lähtöä. Halaamisesta tuli kohtaamisiimme tärkeä tapa. Mietin, milloin sitä mummoa oli viimeksi halattu. Minustakin oli suloista saada olla vanhuksen rutistuksessa. Siinä tuntui kokonaisen elämän maku. 

”Siinä on matala kynnys”, sanon varalta, vaikka tiedän, että käsivarttani puristava käsi seuraa tarkasti oman kehoni liikkeitä ja askel osuu juuri oikeaan kohtaan. Oikeastaan emme keskity kynnyksiin ja korokkeisiin, vaan juttelemme ostoksista ja hinnoista. Tiedän, että kumppanini muut aistit korvaavat menetetyn näköaistin. Olen oppinut, että läsnäoloni merkitys ei todellakaan ole niin iso, kuin olin joskus kuvitellut. Silloin mietin taas, että toivottavasti auttavia käsiä on silloinkin tarjolla, kun itse niitä joskus tarvitsen. On helpompi kävellä ohi, kuin pysähtyä kävelemään rinnalle lyhyin askelin.

Monet tarvitsevat saattajaa. Eilen jäisellä tiellä ajellessani muistin suojelusenkelin. Silloin muistin pyytää varjelusta loppumatkalle. Kunpa kaiken jokapäiväisen touhotuksenkin keskellä muistaisin aina pyytää varjelusta loppumatkalle. Ja että vaikka en näekään kenenkään nyt taluttavan tästä kädestäni, taluttaja sittenkin on läsnä. Että mikään asia ei koskaan tulisi minun elämässäni niin tärkeälle paikalle, etten tarvitsisi taluttajaa. Tai matkakumppanin kosketusta ja sanoja: ”Ole hyvässä turvassa, saat uskoa kaikki synnit anteeksi.” Silloin lyhyet ja raskaan tuntoiset askeleet saavat uutta voimaa, ja katse kirkastuu katsomaan kauemmas. 

Vanhemmat

Uudemmat

Inkeri Heikkala

Olen suurperheen äiti ja monen mussukan mummi. Asun Lapin portilla, Posiolla. Teen työtä puolisoni kanssa omassa monipalveluyrityksessämme, juuri niiden juttujen parissa, joita olen kotiäitivuosina kovasti harjoitellut. Autamme asiakkaitamme arkisissa askareissa, työtehtäviä on siivoamisesta sukanparsintaan. Kun kirjoitan, tekstini syntyvät hyvin nopeasti, hetkestä, kokemuspiiristä ja ajatuksista. Luonto ja sen monet vivahteet merkitsevät minulle paljon. Blogikirjoitusteni aihepiiriä en osaa rajata, mutta uskovaisena elämisen turvallisuus merkitsee minulle paljon. 

Voit antaa minulle palautetta osoitteeseen inkeri.heikkala@hotmail.com.

Inkeri Heikkala

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi