Maanantai 18.11.2019
"
Me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. 2 Piet. 3:13

Miten puhua Jumalasta?

10.4.2016 07:00 | Jaakko Ranta
Miten puhua Jumalasta oikein? Miten valitsen sanani puhuessani Jumalasta? Kuinka paljon uskallan konkretisoida? Onko tyydyttävä vain ihmettelyyn? Miten kerron hyvästä Jumalasta lähimmäisilleni?
 
Näiden kysymysten eteen joudumme usein kohdatessamme ihmisen, jolla ei ole kosketuspintaa kristilliseen uskoon. Halu olisi kertoa Jumalasta, mutta pelottaa, kun ei tiedä miten. Puhuttaessa Jumalasta kosketellaan olemassaolon syvintä salaisuutta. On siis luonnollista, että tämän asian edessä tuntee pienuutensa. Jumalasta puhuttaessa ihminen joutuu omalla kielellään kuvaamaan sellaista todellisuutta ja mysteeriä, joka on viime kädessä ihmisen ymmärryksen ylä- ja ulkopuolella.
 
Ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana syntyi kaksi erilaista ”suhtautumistapaa” puhua Jumalasta, katafaattinen teologia ja apofaattinen teologia. Katafaattinen teologia suhtautui myönteisesti inhimillisen kielenkäytön mahdollisuuksiin puhua Jumalasta: ihmissanoin voidaan sanoa jotain Jumalasta. Peruste oli siinä, että he luottivat Jumalan ilmaisseen itsestään sen verran, että puhe Jumalasta on mahdollista. Apofaattinen teologia vastaavasti suhtautui varauksella Jumalasta puhumisen mahdollisuuksiin: Jumala on salattu ja tutkimaton, eikä ihminen kykene sanoin häntä kuvaamaan.
 
Luulen, että sekä apofaattisessa että katafaattisessa suhtautumistavassa on viisautensa. Jotakin Jumalasta on sanottava, mutta Jumalaa ei voi selittää tyhjentävästi. Emerituspiispa Eero Huovisen mukaan Jumalasta puhuttaessa ”pitää olla yhtä aikaa arka ja rohkea, pidättyväinen ja yritteliäs, ujo ja uskalias”. Jumalasta ei voi puhua niin kuin moottoripyörästä tai kahvipannusta, mutta puhuttaessa hyvästä Jumalasta on tärkeä olla rohkea, uskalias ja yritteliäs. Kaiken puhumisen tulee olla linjassa Raamatun ilmoituksen kanssa.
 
Raamatussa Jumala ilmaisee itsensä. Raamatussa on nähtävillä Jumalan kasvot. Hän on itse Sana. Tämän vuoksi meidän puheemme Jumalasta on pohjauduttava Raamattuun. On silti tärkeä muistaa, että tarkkaan harkitut ja hiotut sanatkaan eivät synnytä kuulijassa uskoa, ellei Jumala itse sanaansa kuulijan sydämessä avaa.

Huovinen toteaa: ”Jumalasta puhuessamme me tulemme rajalle, jonka yli emme pääse. Me emme sanoillamme voi ylittää rajaa, mutta Jumala voi tulla rajan yli meidän puolellemme ja antaa sekä sanoja että niille myös merkityksen. Uskon siis, että Jumalasta voi puhua, sillä Jumala itse on tehnyt sen mahdolliseksi ja antaa myös sanoja, joilla tutkimatonta voidaan lähestyä, usein hapuillen ja vajavaisesti, mutta elämän ja autuuden kannalta ehkä kuitenkin riittävästi.”

Jokainen kristitty voi rohkeasti puhua lihaksi tulleesta Sanasta, Jeesuksesta Kristuksesta, joka on sovittanut syntimme. Syntien anteeksiantamus on omistettavissa Jumalan valtakunnan evankeliumista.

Lähteet: Huovinen Eero: Saarna?, Wsoy 2015
              Ruokanen Miikka: Ydinkohdat, Wsoy 1990

 

Vanhemmat

Jaakko Ranta

Olen 27-vuotias lappeenrantalainen pappi. Valmistuin joulukuussa 2015 teologian maisteriksi ja pappisvihkimyksen sain toukokuussa 2016. Usko ja uskoon liittyvät kysymykset ovat pohdituttaneet minua aina. Näistä pohdiskeluista nousevat blogini aiheet.

Palautetta kirjoituksistani voi lähettää osoitteeseen jaakkoeranta@gmail.com

Jaakko Ranta

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi