Torstai 27.6.2019
"
Kun herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut. Ps. 17:15

Miten puhua Jumalasta?

10.4.2016 07:00 | Jaakko Ranta
Miten puhua Jumalasta oikein? Miten valitsen sanani puhuessani Jumalasta? Kuinka paljon uskallan konkretisoida? Onko tyydyttävä vain ihmettelyyn? Miten kerron hyvästä Jumalasta lähimmäisilleni?
 
Näiden kysymysten eteen joudumme usein kohdatessamme ihmisen, jolla ei ole kosketuspintaa kristilliseen uskoon. Halu olisi kertoa Jumalasta, mutta pelottaa, kun ei tiedä miten. Puhuttaessa Jumalasta kosketellaan olemassaolon syvintä salaisuutta. On siis luonnollista, että tämän asian edessä tuntee pienuutensa. Jumalasta puhuttaessa ihminen joutuu omalla kielellään kuvaamaan sellaista todellisuutta ja mysteeriä, joka on viime kädessä ihmisen ymmärryksen ylä- ja ulkopuolella.
 
Ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana syntyi kaksi erilaista ”suhtautumistapaa” puhua Jumalasta, katafaattinen teologia ja apofaattinen teologia. Katafaattinen teologia suhtautui myönteisesti inhimillisen kielenkäytön mahdollisuuksiin puhua Jumalasta: ihmissanoin voidaan sanoa jotain Jumalasta. Peruste oli siinä, että he luottivat Jumalan ilmaisseen itsestään sen verran, että puhe Jumalasta on mahdollista. Apofaattinen teologia vastaavasti suhtautui varauksella Jumalasta puhumisen mahdollisuuksiin: Jumala on salattu ja tutkimaton, eikä ihminen kykene sanoin häntä kuvaamaan.
 
Luulen, että sekä apofaattisessa että katafaattisessa suhtautumistavassa on viisautensa. Jotakin Jumalasta on sanottava, mutta Jumalaa ei voi selittää tyhjentävästi. Emerituspiispa Eero Huovisen mukaan Jumalasta puhuttaessa ”pitää olla yhtä aikaa arka ja rohkea, pidättyväinen ja yritteliäs, ujo ja uskalias”. Jumalasta ei voi puhua niin kuin moottoripyörästä tai kahvipannusta, mutta puhuttaessa hyvästä Jumalasta on tärkeä olla rohkea, uskalias ja yritteliäs. Kaiken puhumisen tulee olla linjassa Raamatun ilmoituksen kanssa.
 
Raamatussa Jumala ilmaisee itsensä. Raamatussa on nähtävillä Jumalan kasvot. Hän on itse Sana. Tämän vuoksi meidän puheemme Jumalasta on pohjauduttava Raamattuun. On silti tärkeä muistaa, että tarkkaan harkitut ja hiotut sanatkaan eivät synnytä kuulijassa uskoa, ellei Jumala itse sanaansa kuulijan sydämessä avaa.

Huovinen toteaa: ”Jumalasta puhuessamme me tulemme rajalle, jonka yli emme pääse. Me emme sanoillamme voi ylittää rajaa, mutta Jumala voi tulla rajan yli meidän puolellemme ja antaa sekä sanoja että niille myös merkityksen. Uskon siis, että Jumalasta voi puhua, sillä Jumala itse on tehnyt sen mahdolliseksi ja antaa myös sanoja, joilla tutkimatonta voidaan lähestyä, usein hapuillen ja vajavaisesti, mutta elämän ja autuuden kannalta ehkä kuitenkin riittävästi.”

Jokainen kristitty voi rohkeasti puhua lihaksi tulleesta Sanasta, Jeesuksesta Kristuksesta, joka on sovittanut syntimme. Syntien anteeksiantamus on omistettavissa Jumalan valtakunnan evankeliumista.

Lähteet: Huovinen Eero: Saarna?, Wsoy 2015
              Ruokanen Miikka: Ydinkohdat, Wsoy 1990

 

Vanhemmat

Jaakko Ranta

Olen 27-vuotias lappeenrantalainen pappi. Valmistuin joulukuussa 2015 teologian maisteriksi ja pappisvihkimyksen sain toukokuussa 2016. Usko ja uskoon liittyvät kysymykset ovat pohdituttaneet minua aina. Näistä pohdiskeluista nousevat blogini aiheet.

Palautetta kirjoituksistani voi lähettää osoitteeseen jaakkoeranta@gmail.com

Jaakko Ranta

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi