Lauantai 15.12.2018
"
Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikessa mitä teette. Onhan kirjoitettu: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä." 1 Piet. 1:15-16

Miten puhua Jumalasta?

10.4.2016 07:00 | Jaakko Ranta
Miten puhua Jumalasta oikein? Miten valitsen sanani puhuessani Jumalasta? Kuinka paljon uskallan konkretisoida? Onko tyydyttävä vain ihmettelyyn? Miten kerron hyvästä Jumalasta lähimmäisilleni?
 
Näiden kysymysten eteen joudumme usein kohdatessamme ihmisen, jolla ei ole kosketuspintaa kristilliseen uskoon. Halu olisi kertoa Jumalasta, mutta pelottaa, kun ei tiedä miten. Puhuttaessa Jumalasta kosketellaan olemassaolon syvintä salaisuutta. On siis luonnollista, että tämän asian edessä tuntee pienuutensa. Jumalasta puhuttaessa ihminen joutuu omalla kielellään kuvaamaan sellaista todellisuutta ja mysteeriä, joka on viime kädessä ihmisen ymmärryksen ylä- ja ulkopuolella.
 
Ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana syntyi kaksi erilaista ”suhtautumistapaa” puhua Jumalasta, katafaattinen teologia ja apofaattinen teologia. Katafaattinen teologia suhtautui myönteisesti inhimillisen kielenkäytön mahdollisuuksiin puhua Jumalasta: ihmissanoin voidaan sanoa jotain Jumalasta. Peruste oli siinä, että he luottivat Jumalan ilmaisseen itsestään sen verran, että puhe Jumalasta on mahdollista. Apofaattinen teologia vastaavasti suhtautui varauksella Jumalasta puhumisen mahdollisuuksiin: Jumala on salattu ja tutkimaton, eikä ihminen kykene sanoin häntä kuvaamaan.
 
Luulen, että sekä apofaattisessa että katafaattisessa suhtautumistavassa on viisautensa. Jotakin Jumalasta on sanottava, mutta Jumalaa ei voi selittää tyhjentävästi. Emerituspiispa Eero Huovisen mukaan Jumalasta puhuttaessa ”pitää olla yhtä aikaa arka ja rohkea, pidättyväinen ja yritteliäs, ujo ja uskalias”. Jumalasta ei voi puhua niin kuin moottoripyörästä tai kahvipannusta, mutta puhuttaessa hyvästä Jumalasta on tärkeä olla rohkea, uskalias ja yritteliäs. Kaiken puhumisen tulee olla linjassa Raamatun ilmoituksen kanssa.
 
Raamatussa Jumala ilmaisee itsensä. Raamatussa on nähtävillä Jumalan kasvot. Hän on itse Sana. Tämän vuoksi meidän puheemme Jumalasta on pohjauduttava Raamattuun. On silti tärkeä muistaa, että tarkkaan harkitut ja hiotut sanatkaan eivät synnytä kuulijassa uskoa, ellei Jumala itse sanaansa kuulijan sydämessä avaa.

Huovinen toteaa: ”Jumalasta puhuessamme me tulemme rajalle, jonka yli emme pääse. Me emme sanoillamme voi ylittää rajaa, mutta Jumala voi tulla rajan yli meidän puolellemme ja antaa sekä sanoja että niille myös merkityksen. Uskon siis, että Jumalasta voi puhua, sillä Jumala itse on tehnyt sen mahdolliseksi ja antaa myös sanoja, joilla tutkimatonta voidaan lähestyä, usein hapuillen ja vajavaisesti, mutta elämän ja autuuden kannalta ehkä kuitenkin riittävästi.”

Jokainen kristitty voi rohkeasti puhua lihaksi tulleesta Sanasta, Jeesuksesta Kristuksesta, joka on sovittanut syntimme. Syntien anteeksiantamus on omistettavissa Jumalan valtakunnan evankeliumista.

Lähteet: Huovinen Eero: Saarna?, Wsoy 2015
              Ruokanen Miikka: Ydinkohdat, Wsoy 1990

 

Vanhemmat

Jaakko Ranta

Olen 27-vuotias lappeenrantalainen pappi. Valmistuin joulukuussa 2015 teologian maisteriksi ja pappisvihkimyksen sain toukokuussa 2016. Usko ja uskoon liittyvät kysymykset ovat pohdituttaneet minua aina. Näistä pohdiskeluista nousevat blogini aiheet.

Palautetta kirjoituksistani voi lähettää osoitteeseen jaakkoeranta@gmail.com

Jaakko Ranta

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi