Perjantai 26.4.2019
"
Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. Ps. 40:6

”Oi, joudu, joulurauha sydämiin”

25.12.2016 06:21 | Juha Hakulinen
Tutustun työni puolesta paljon musiikkiin. Saan sitä käsiini tuoreeltaan tai etsin teoksia kahlaillen läpi monenlaisia nuottiarkistoja. Nyt syksyllä olen uppoutunut syvälle joululaulujen maailmaan.
 
Joululauluja on paljon. Varsinkin kristillisen kulttuurin vaikutuspiirissä niitä on syntynyt tuhansittain, varmaan kymmeniä tuhansia. Erityisen paljon niitä tuntuu syntyneen Suomessa – suomenkielisiä joululauluja arvioidaan julkaistun reilusti yli 3000.
 
Pääsin vierailemaan joitakin vuosia sitten Nurmeksen Joululauluarkistossa. Kokoilin sieltä mukaani kopioita mielenkiintoisimmista teoksista, joskaan muutamassa tunnissa en ehtinyt käydä lävitse kuin tunnetuimpien suomalaisten säveltäjien sävellyksiä – heiltäkin löytyi kymmeniä itselleni aiemmin tuntemattomia joululauluja!
 
Joulurunojen ja -laulujen suuri määrä viestii siitä, että jokin suomalaisessa joulunvietossa on puhutellut ja puhuttelee taiteilijoita. Tunteet ja tunnelmat muuntuvat heidän mielessään sanoiksi ja säveliksi, jotka puhuttelevat vuorostaan meitä kuulijoita.
 
On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät, paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä.

 
Vaikka viime vuosina korkeita nietoksia ja paukkuvia pakkasia ei aina jouluisin ole ollutkaan, joulu – valon ja ilon juhla – luo vastakohtaisuutta vuodenkierron synkimpään ja kylmimpään jaksoon. Jaksoon, jolloin muutoin mielen tahtoo vallata surumielisyys ja tahdottomuus.
 
Me taasen laulamme riemuiten,
kun joulu, joulu on meillä!
Se valtaa sielun ja sydämen
ja surun särkevi entisen,
mi kasvoi elämän teillä!

 
Jouluun liittyy monenlaisia perinteitä ruokineen ja ohjelmanumeroineen. Riisipuurot, luumukiisselit, kinkut, lipeäkalat, rosollit, erilaiset laatikkoruoat, piparit ja joulutortut  ovat tyypillisiä suomalaisia jouluruokia. Lisäksi jokaisella suvulla ja perheellä lienee omat erityisyytensä; lapsuuskotini jouluun liittyvät edellämainittujen ruokien lisäksi karjalanpaisti ja karjalanpiirakat. Aattoilta etenee usein tuttua latuaan: saunotaan, syödään, lauletaan, luetaan jouluevankeliumi ja sitten tulee joulupukki! Loppuilta meneekin helposti tutustuessa uusiin lahjoihin.
 
Oi käykää, ystävät laulamaan,
kun joulu, joulu on meillä!
Se tuttu ystävä vanhastaan,
on tänne poikennut matkoillaan
ja viipyy hetkisen meillä.

 
Haluan vaalia omassa joulussani perinteitä. Haluaisin joulun aivan toistuvan vuodesta vuoteen samanlaisena. Toistuminen elvyttää muistoja ja luo turvallisuuden tunnetta. Tuttuja joululaulujakin laulan mielelläni. Toisinaan ne saattavat herätä eloon aivan uudella tavalla, kun huomio kiinnittyy johonkin lauseeseen tai kokonaiseen säkeistöön, jota ei ole aiemmin tullut ajatelleeksi syvällisemmin.
 
Yksi tällaisista löydöistä liittyy pitkin blogia siteeraamaani Jean Sibeliuksen säveltämään ja Vilkku Joukahaisen sanoittamaan joululauluun ”On hanget korkeat nietokset” ja sen neljänteen säkeistöön:
 
Nyt tähtitarhoihin laulu soi,
kun joulu, joulu on meillä!
Nyt maasta taivaaseen päästä voi,
jos sydän nöyrä on lapsen, oi,
kun joulu, joulu on meillä!

 
Joukahainen ilmaisee hyvin vahvoin sanoin, kuinka elämän onnellisuus ja autuus ovat edelleen tavoitettavissa, jos tavoittaa lapsen nöyrän mielen ja sydämen. ”Taivasta” ei siis tavoiteta korkealla katolla, arvokkailla tai runsailla lahjoilla, ei suussasulavilla herkuilla, ei muhkealla kuusella eikä kiiltävillä koristeilla, vaan nöyrällä sydämellä. Samoin todistaa myös Raamattu:
 
"Korkea ja Ylhäinen, hän, joka pysyy ikuisesti, jonka nimi on Pyhä, sanoo näin: -- Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen." (Jes. 57:15.)
 
Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo: "Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.” (Matt. 18:3-4.)
 
Tämä tutuista tutuin joululaulu päättyy nöyrään esirukoukseen oman isänmaan ja kansan puolesta:

Oi anna, Jumala, armoas,
kun joulu, joulu on meillä!
Ja kansaa suojaa sun voimallas,
meit´ auta näkemään taivaitas,
kun joulu, joulu on meillä!

 
Tänä jouluna minua on puhutellut Juhani Pohjanmiehen säveltämä ja Viljo Sarajan sanoittama ”Joulurukous”. Tuo pienimuotoinen ja herkkä laulu tuntuu nyt jotenkin erityisen ajankohtaisella. Sen sanoin, tämän videon välityksellä, haluan toivottaa kaikille Päivämiehen blogien lukijoille siunattua ja rauhaisaa joulun aikaa.

Vanhemmat

Uudemmat

Juha Hakulinen

Operoin tällä hetkellä monipuolisesti musiikin parissa yrittäjänä ja musiikkituottajana. Musiikki on minulle tärkeää myös vapaa-ajalla, muutoin saatan rentoutua pelikentillä, kalavesillä tai sukututkimuksen parissa.

Olen kiinnostunut muistakin taidemuodoista sekä filosofiasta ja teologiasta. Syvälliset pohdiskelut näiden aiheiden parissa ovat minulle ominaisia. Käyn tarpeen tullen mielelläni myös keskusteluja blogieni aiheista.

Juha Hakulinen

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi