Keskiviikko 21.11.2018
"
Te tiedätte itse aivan hyvin, että Herran päivä tulee kuin varas yöllä. Emme siis saa nukkua niin kuin muut, vaan meidän on valvottava ja pysyttävä raittiina. 1 Tess. 5:2,6

Miksi pakenet, ihminen?

9.2.2017 06:02 | Juha Hakulinen
Se tapahtui huonoimmalla mahdollisella hetkellä: Olin matkalla ylioppilaskirjoitusten kielten kuuntelukokeeseen. Oli kevättalvinen aamu. Lähestyin tuttua risteystä, jossa sattui olemaan korkeiden hankien vuoksi huonohko näkyvyys. Koska en havainnut risteyksessä maantiellä liikennettä, käännyin sille turhan varomattomasti, mutta maantietä pitkinpä lähestyikin henkilöauto kovaa vauhtia. Auto ei kuitenkaan hidastanut,  vaan sen kuljettaja teki päätöksen lähteä ohittamaan edessään matelevaa, hitaasti kiihdyttävää ajoneuvoa. Minua.
 
Kesken ohituksen kuljettaja menetti liukkaalla tiellä autonsa hallinnan ja suistui ojaan yli vastakkaisen kaistan. Pöllyävä lumipilvi peitti hetkeksi kaiken sisäänsä. Sydän hyppäsi kurkkuun. Häviävän hetken mielessäni välähti, että minun on pakko jatkaa matkaa, kun ylioppilaskirjoituksista ei voi jäädä poiskaan. Mutta heti sen jälkeen järki voitti ja pysäytin autoni tien poskeen. Kun lumipilvi hälveni, näin auton katollaan maantien ojassa hankeen uponneena. Kauhu hiipi sydämeen: eihän vain kukaan kuollut? Hetken kuluttua auton kuljettajanpuoleinen ovi aukeni ja sieltä kömpi ulos säikähtynyt keski-ikäinen mies. Ajattelin hänen olevan minulle vihainen. Sopertelin anteeksipyyntöä. Paikalle pysähtyi pian muitakin autoja. Joku soitti poliisin paikalle.
 
Ennen poliisin saapumista sain ilmoitettua koululle, että olen joutunut onnettomuuteen ja en pääse osallistumaan kuuntelukokeeseen. Alkoi tapahtuneen selvittely. Olin järkyttynyt ja ahdistunut. Pidin itseäni syyllisenä onnettomuuteen.
 
Luemme toisinaan uutisista, kuinka liikenneonnettomuuden aiheuttanut auto on paennut onnettomuuspaikalta. Pidän pakenemisviettiä hyvin alkukantaisena, refleksinomaisena reaktiona pelkoon. Välähtihän se ensiksi itsellänikin välittömästi mieleen onnettomuustilanteessa.
 
Pakenemisen tarve liittyy moniin muihinkin epämieluisiin, painostaviin tai uhkaaviin tilanteisiin. Mieli käy torjumaan epämiellyttäviä asioita. Esimerkiksi ahdistavista keskusteluista, riitatilanteista tai muuten vain painostavasta ilmapiiristä voi paeta poistumalla paikalta. Paeta voi myös vetäytymällä henkisesti kuoreensa – sulkemalla korvansa.
 
Syyllistäminen nostattaa miltei kaikissa ihmisissä torjuntareaktion. Tuntuu myös, että ihmiset pakenevat, torjuvat ja vastustavat syyllisyyttään kaikilla elämän alueilla. Vieritetään vastuuta toisaalle, pois itseltä – vika ei ole minussa, vaan jossain muualla: kasvattajissa, esimiehissä, kavereissa, perimässä, elämäntilanteessa, ylipäänsä jossain muualla, minne vastuun saa itseltä vieritettyä.
 
Erityisesti puhe synnistä, elämisestä Jumalan tahdon vastaisesti, on tuntunut ihmisistä vastenmieliseltä – ja on tuntunut luultavasti kautta aikojen. Jos ei usko Jumalaan ja hänen ilmoitukseensa, ihminen helposti torjuu puheen Jumalan tahdosta ja luo oman moraalikäsityksensä. Silloin hän määrittelee hyvän ja pahan tai oikean ja väärän sen mukaan, minkä itse katsoo oikeaksi tai mikä tuntuu hyvältä. 

Luomiskertomuksessa kuvataan, kuinka ihminen ei oikeasti itse kykene tietämään, mikä on hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää. Juuri tällä käärme kuitenkin houkutteli ensimmäistä ihmisparia, Eevaa ja Aadamia: ”Niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan" (1. Moos. 3:5). Siihenhän ihminen lankesi.

Tajuttuaan syyllisyytensä Jumalan tahdon rikkomiseen he – pakenivat: ”Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan" (1. Moos. 3:8). Kun Jumala tiedusteli Aadamilta asiaa ja selvisi, että ihmispari oli erehtynyt syömään kielletyn puun hedelmää, alkoi vastuun ja syyn vierittäminen toisaalle: mieheltä naiselle, naiselta käärmeelle. Tällainen syyllisen etsiminen itsensä ulkopuolelta on lähellä meitä jokaista. 

Jumala on ilmoittanut tahtonsa sanassaan, Raamatussa. Sieltä löytyy armahtava viesti jokaiselle syntiselle. Pyhä Henki synnyttää evankeliumin sanan kuulemisen kautta uskon. 

Palaan vielä lukioaikaiseen onnettomuustilanteeseen. Sain kuitenkin erityisjärjestelyillä tehdä kuuntelukokeen. Sain kuuntelukokeesta koulu-urani huonoimmat pisteet, kun keskittymiskyky oli sokin jälkeen tipotiessään.
 
Onnettomuuden jälkeen paikallislehden otsikossa luki: ”Kärkikolmio unohtui, auto katolleen.” Selvittelimme isäni ja onnettomuuden toisena osapuolena olleen miehen kanssa tapahtunutta ja totesimme, ettei onnettomuus ehkä yksiselitteisesti ollutkaan minun vikani, ehdimmehän ajaa maantiellä perätysten useita satoja metrejä ennen suistumista ja suistuminen tapahtui kaukana risteysalueelta. Toisaalta, jos olisin ollut itse varovaisempi, niin onnettomuutta ei olisi tuskin ollenkaan tapahtunut. Se oli minullekin hyvä opetus liikennekäyttäytymisestä. Saimme neuvoteltua sopuratkaisun, joka kelpasi myös poliisille.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Juha Hakulinen

Operoin tällä hetkellä monipuolisesti musiikin parissa yrittäjänä ja musiikkituottajana. Musiikki on minulle tärkeää myös vapaa-ajalla, muutoin saatan rentoutua pelikentillä, kalavesillä tai sukututkimuksen parissa.

Olen kiinnostunut muistakin taidemuodoista sekä filosofiasta ja teologiasta. Syvälliset pohdiskelut näiden aiheiden parissa ovat minulle ominaisia. Käyn tarpeen tullen mielelläni myös keskusteluja blogieni aiheista.

Juha Hakulinen

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi