Torstai 23.5.2019
"
Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Joh. 13:34

Yksinlaulu

6.11.2017 06:49 | Juha Hakulinen
Olen kulkenut pitkään laulutunneilla, nyt jo yli 16 vuoden ajan. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana opiskelu oli säännöllistä, viime vuosina epäsäännöllisempää, mutta edelleen voin sanoa harrastavani sitä aktiivisesti.
 
Tie lauluharrastuksen pariin kulki erikoisia teitä; murrosiän jälkeen jo ehdin antaa itselleni tuomion, ettei minusta ole laulamaan – kurkkuni tuntui menevän mutkalle virsissä jo ensimmäisen säkeistön jälkeen. Hieman kateellisenakin tyydyin kuuntelemaan seurapenkissä, kun muutamat komeaääniset toverit lauloivat koko laulun puhtaasti ja vaivattoman tuntuisesti.
 
Kuorolaulusta löytyi sitten helpotusta. Varsinkin mieskuoron alin bassoääni, niin sanottu kakkosbasso, liikkui sen verran matalalla sävelalalla, että sitä pystyi rennommin ja ilman kurkun kiristymistä laulamaan. Kuorossa saadut pienet äänenmuodostukseen liittyvät tiedonjyväset helpottivat laulamista myös yleensä niin, että seurapenkissäkin pystyi laulamaan. Ainakin muutaman säkeistön, ennen kuin kurkku alkoi mennä taas mutkalle.
 
Yksinlaulu oli kiehtonut minua siitä huolimatta, etten uskonut itselläni olevan siihen kykyjä lainkaan. Varsinkin saksankieliset yksinlaulut, liedit, kiehtoivat erityisesti. Kun opiskeluajan ystävissäni oli useampia musiikin- ja laulunopiskelijoita, niin jossain vaiheessa itsekin uskaltauduin sitä kokeilemaan, ja tie johti lopulta ensimmäisille henkilökohtaisille laulutunneille.
 
En muista tarkkaan ensimmäisen laulutunnin kulkua, mutta muistan sen tunteen, kun avasin suuni laulaakseni toiselle ihmiselle. Tunsin tilanteessa itseni epävarmaksi, alastomaksi. Hävetti suorastaan. Hyvä laulunopettaja tiedostaa sen, että ollaan herkkien ja henkilökohtaisten asioiden kanssa tekemisissä – arvostelu ja ivallisuus voi tuhota helposti oppilaan laulamiseen liittyvän itsetunnon hetkessä, jopa loppuiäksi.
 
Luottamus on ensijaisen tärkeää. Luottamus siihen, että opettaja haluaa aidosti oppilaan parasta ja kehittää tämän laulutaitoa. Luottamus myös siihen, että opettaja tietää, kuinka kehitys saadaan etenemään oikeaan suuntaan.
 
Monelle on varmaan tuttua se, että oma puhe- tai lauluääni kuulostaa nauhoitettuna erilaiselta kuin itse on ajatellut. Juuri sen vuoksi lauluopiskelu poikkeaa esimerkiksi instrumentinsoitosta. Vaikka kokemusta on kertynyt jo rutkasti, yhä vieläkin törmään siihen, kuinka vaikea on kuulla oman äänensä sointia. Sen voikin todeta helposti nauhoittamalla omaa lauluaan, vaikkapa juuri laulutunnilta. Ulkopuoliset opettajan korvat ovat tällöin välttämättömät ja hyvällä opettajalla myös lahjomattomat. Omaan korvaan hyvinkin pieneltä tuntuva vivahde-ero voi kuulostaa aivan ratkaisevan erilaiselta ulkopuolisen kuulijan korvin.
 
Usein, jos laulutuntien välille jää pidempi tauko, huomaa, että äänenmuodostustekniikka on alkanut hakeutua väärille urille – ääni ei soi enää kauniisti ja vapaasti, ja äänentuottoon tulee helposti jännityksiä ja kireyksiä. Laulunopettaja pystyy ohjaamaan äänenmuodostusta taas oikeille urille ja laulaminen tulee helpommaksi.
 
Olen havaitsevinani tässä kaikessa hauskalla tavalla kuvaannollista yhteyttä uskonelämään. Uskovaiset lähimmäisethän toimivat parhaimmillaan meille myös yhdenlaisina ”laulunopettajina”: he auttavat tekemään sellaisia valintoja, laulamaan sellaisia säveliä, jotka tukevat uskonelämää. Jos jää yksin, voi uupua, ääni voi väsyä. Ystävien tuki antaa voimaa uskoa, ja ”ääni pääsee soimaan jälleen vapaana”. "Jos he [kaksi] kaatuvat, toinen auttaa toista nousemaan, mutta voi yksinäistä, joka kaatuu -- häntä auttamassa ei ole ketään" (Saarn. 4:10).

Vanhemmat

Uudemmat

Juha Hakulinen

Operoin tällä hetkellä monipuolisesti musiikin parissa yrittäjänä ja musiikkituottajana. Musiikki on minulle tärkeää myös vapaa-ajalla, muutoin saatan rentoutua pelikentillä, kalavesillä tai sukututkimuksen parissa.

Olen kiinnostunut muistakin taidemuodoista sekä filosofiasta ja teologiasta. Syvälliset pohdiskelut näiden aiheiden parissa ovat minulle ominaisia. Käyn tarpeen tullen mielelläni myös keskusteluja blogieni aiheista.

Juha Hakulinen

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi