Torstai 21.6.2018
"
Minä olen kuin eksynyt lammas. Etsi minut! Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää. Ps. 119:176, 94

Yksinlaulu

6.11.2017 06:49 | Juha Hakulinen
Olen kulkenut pitkään laulutunneilla, nyt jo yli 16 vuoden ajan. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana opiskelu oli säännöllistä, viime vuosina epäsäännöllisempää, mutta edelleen voin sanoa harrastavani sitä aktiivisesti.
 
Tie lauluharrastuksen pariin kulki erikoisia teitä; murrosiän jälkeen jo ehdin antaa itselleni tuomion, ettei minusta ole laulamaan – kurkkuni tuntui menevän mutkalle virsissä jo ensimmäisen säkeistön jälkeen. Hieman kateellisenakin tyydyin kuuntelemaan seurapenkissä, kun muutamat komeaääniset toverit lauloivat koko laulun puhtaasti ja vaivattoman tuntuisesti.
 
Kuorolaulusta löytyi sitten helpotusta. Varsinkin mieskuoron alin bassoääni, niin sanottu kakkosbasso, liikkui sen verran matalalla sävelalalla, että sitä pystyi rennommin ja ilman kurkun kiristymistä laulamaan. Kuorossa saadut pienet äänenmuodostukseen liittyvät tiedonjyväset helpottivat laulamista myös yleensä niin, että seurapenkissäkin pystyi laulamaan. Ainakin muutaman säkeistön, ennen kuin kurkku alkoi mennä taas mutkalle.
 
Yksinlaulu oli kiehtonut minua siitä huolimatta, etten uskonut itselläni olevan siihen kykyjä lainkaan. Varsinkin saksankieliset yksinlaulut, liedit, kiehtoivat erityisesti. Kun opiskeluajan ystävissäni oli useampia musiikin- ja laulunopiskelijoita, niin jossain vaiheessa itsekin uskaltauduin sitä kokeilemaan, ja tie johti lopulta ensimmäisille henkilökohtaisille laulutunneille.
 
En muista tarkkaan ensimmäisen laulutunnin kulkua, mutta muistan sen tunteen, kun avasin suuni laulaakseni toiselle ihmiselle. Tunsin tilanteessa itseni epävarmaksi, alastomaksi. Hävetti suorastaan. Hyvä laulunopettaja tiedostaa sen, että ollaan herkkien ja henkilökohtaisten asioiden kanssa tekemisissä – arvostelu ja ivallisuus voi tuhota helposti oppilaan laulamiseen liittyvän itsetunnon hetkessä, jopa loppuiäksi.
 
Luottamus on ensijaisen tärkeää. Luottamus siihen, että opettaja haluaa aidosti oppilaan parasta ja kehittää tämän laulutaitoa. Luottamus myös siihen, että opettaja tietää, kuinka kehitys saadaan etenemään oikeaan suuntaan.
 
Monelle on varmaan tuttua se, että oma puhe- tai lauluääni kuulostaa nauhoitettuna erilaiselta kuin itse on ajatellut. Juuri sen vuoksi lauluopiskelu poikkeaa esimerkiksi instrumentinsoitosta. Vaikka kokemusta on kertynyt jo rutkasti, yhä vieläkin törmään siihen, kuinka vaikea on kuulla oman äänensä sointia. Sen voikin todeta helposti nauhoittamalla omaa lauluaan, vaikkapa juuri laulutunnilta. Ulkopuoliset opettajan korvat ovat tällöin välttämättömät ja hyvällä opettajalla myös lahjomattomat. Omaan korvaan hyvinkin pieneltä tuntuva vivahde-ero voi kuulostaa aivan ratkaisevan erilaiselta ulkopuolisen kuulijan korvin.
 
Usein, jos laulutuntien välille jää pidempi tauko, huomaa, että äänenmuodostustekniikka on alkanut hakeutua väärille urille – ääni ei soi enää kauniisti ja vapaasti, ja äänentuottoon tulee helposti jännityksiä ja kireyksiä. Laulunopettaja pystyy ohjaamaan äänenmuodostusta taas oikeille urille ja laulaminen tulee helpommaksi.
 
Olen havaitsevinani tässä kaikessa hauskalla tavalla kuvaannollista yhteyttä uskonelämään. Uskovaiset lähimmäisethän toimivat parhaimmillaan meille myös yhdenlaisina ”laulunopettajina”: he auttavat tekemään sellaisia valintoja, laulamaan sellaisia säveliä, jotka tukevat uskonelämää. Jos jää yksin, voi uupua, ääni voi väsyä. Ystävien tuki antaa voimaa uskoa, ja ”ääni pääsee soimaan jälleen vapaana”. "Jos he [kaksi] kaatuvat, toinen auttaa toista nousemaan, mutta voi yksinäistä, joka kaatuu -- häntä auttamassa ei ole ketään" (Saarn. 4:10).

Vanhemmat

Uudemmat

Juha Hakulinen

Operoin tällä hetkellä monipuolisesti musiikin parissa yrittäjänä ja musiikkituottajana. Musiikki on minulle tärkeää myös vapaa-ajalla, muutoin saatan rentoutua pelikentillä, kalavesillä tai sukututkimuksen parissa.

Olen kiinnostunut muistakin taidemuodoista sekä filosofiasta ja teologiasta. Syvälliset pohdiskelut näiden aiheiden parissa ovat minulle ominaisia. Käyn tarpeen tullen mielelläni myös keskusteluja blogieni aiheista.

Juha Hakulinen

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorin-tajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi