Keskiviikko 13.11.2019
"
Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Room. 1:16

Aurinko on sydämen tila

29.6.2015 10:16 | Juho Lehtola
On odotetun suviseuraviikon tiistai. Laitan asuntovaunun ajovalmiiksi ja auton perään kaatosateessa. Sadetakista huolimatta joudun vaihtamaan kastuneet vaatteet kuiviin vielä ennen matkalle lähtöä. Karavaanin startattua totean, että aina suviseuroihin lähteminen tuntuu yhtä mukavalta, säässä kuin säässä. Sen täytyy olla asennekysymys.

Matkalla nukutun yön jälkeen saavumme seura-alueelle samanlaisessa sateessa. Pystytämme leirin ja tutustumme alueeseen lähinnä karttaa katsellen. Ideoimme lapsille puuhaa, joka auttaa viihtymään asuntovaunun pienissä tiloissa koko sateisen päivän. Toivomme, että sääennusteet loppuviikon suotuisammasta kelistä toteutuvat.

Pian on torstai, poutaisempi ja valoisampi päivä. Aattoseurojen kanttorin tehtävään lähtiessäni puen ylleni juhlapuvun ja kumisaappaat. Yhdistelmä tuntuu kummalliselta, mutta jollakin ihmeellisellä tavalla mieltä lämmittävältä. Kurasta, vedestä ja kaikista sään aiheuttamista vaikeuksista huolimatta seurat alkavat. On Jumalan kansan juhla.

Rapaiset polut johtavat seuratelttaan, joka on saatu laitettua kauniiksi ja toimivaksi, vaikka vielä edellisenä yönä seurojen järjestäjillä oli vastassaan suuria haasteita. Omalla työvuorollani laulan seurakansan kanssa virttä Soi kunniaksi Luojan. Virsi muistuttaa, että Jumala säätää säät ja ilmat, mutta antaa meille myös onnea, rakkautta ja lahjojaan.

Virren aikana katselen seurakansaa, jota pikkuhiljaa saapuu seuratelttaan enemmän ja enemmän. Lapsuudestani tuttu pariskunta istuu etupenkissä. He tunnistavat kanttorin ja hymyilevät. Lapsiperheitä tulee rattaineen telttaan. On mukava, että vielä aattoseuroissa telttaan sopii helposti koko perheellä.

En näe synkkiä, murehtivia tai epätoivoisia katseita. Ihmisten kasvoissa pikemminkin loistaa aurinko. Tyytyväisyys ja kiitollisuus siitä, että on päässyt seuroihin mukaan.

Puheessa kuulen mainittavan, että seuroissa paistaa armon aurinko. Se ei ole vain sanonta, vaan Jumalan armon kokeneelle totta. Ulkoiset olosuhteet eivät voi viedä sitä iloa, jonka vapaa ja iloinen sydän kokee. Aurinko on sydämen tila.

Työvuorossa ja muuten suviseura-alueella kohtaan monet vieraat, mutta myös lukuisat tutut kasvot. Huulilla välähtää ohimenevä tervehdys. Kädet tarttuvat käteeni, tervehtivät ja kysyvät kuulumiset. Käydään läpi tavalliset asiat. Tunnetaan ihmeellinen yhteys, jonka yhteinen usko luo. Joku jakaa pysäyttävän elämäntarinansa ja kertoo, miten uskon lahjan löytäminen on tuonut elämään tarkoituksen ja toivon.

Terveisiä suviseuroista Sinulle, joka et syystä tai toisesta päässyt mukaan. Sinua muistetaan. Saat kuitenkin olla osa juhlakansaa ja osallistua seuroihin kotoasi käsin.

Aivan erityisesti terveisiä sinulle, joka ennen koit olevasi tätä joukkoa, mutta tiesi on nyt kulkenut toiseen suuntaan. Pienen lapseni kysymys kesken leikkiensä pysäytti minut miettimään, kuinka monet tutut kasvot minulla itse asiassa jäävät seura-alueella näkemättä. Lapsi ihmettelee, miksi joitakin ystäviämme tai sukulaisiamme ei voi nähdä suviseuroissa tai muissa seuroissa.

Haluan kertoa, että teitä kaikkia kaivataan täällä. Teitä muistetaan ja puolestanne rukoillaan. Teitä kutsutaan.

Lauantai-iltana seuratelttaan kulkevat pitkät jonot. Tuhannet ihmiset polvistuvat ehtoollispöytään. Usko saa vahvistusta. Siunaavat kädet laskeutuvat hartioille. Usko liittää yhteen suuren joukon ihmisiä.

Aurinko kurkistaa pilven raosta. Ihmiset laulavat sydämensä kyllyydestä. Sykähdyttävin hetki kanttorin palvelutehtävässä.

Vanhemmat

Uudemmat

Juho Lehtola

Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kuusi lasta. Työskentelen oppimisen, opettamisen, viestinnän ja näitä tukevan teknologian parissa. Vapaa-aikaani kulutan puuhastelemalla kotona, opiskelemalla milloin mitäkin ja harrastamalla musiikkia. Blogikirjoitusteni aiheet nousevat usein arkisista tilanteista perheessä ja työssä.

Voit antaa minulle palautetta kirjoituksistani osoitteeseen juho.lehtola@gmail.com.

 

Juho Lehtola

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi