Perjantai 24.5.2019
"
Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa! Ps. 98:4-5

Se on neuvolapäivä

12.11.2016 06:18 | Juho Lehtola
Istumme erään työryhmän palaverissa, puoli tusinaa miestä. On aika sopia seuraavan kokouksen ajankohta. Osallistujia on tullut pitkien matkojen takaa, ja yhteisiä aikoja on haasteellista löytää. 

Katson kalenteriani ja huomaan sopineeni juuri ehdotetulle päivälle muuta. No, se on vain pieni suunnittelupalaveri työkaverini kanssa, sitä voin siirtää. Huomaan usein ajattelevani näin. Tuollaisessa tilanteessa en ihan pieniä esteitä viitsi ottaa esille, että jotenkin löydettäisiin kaikille sopiva aika. 

Kaikki tutkivat äänettöminä kalentereitaan, kunnes yksi miehistä sanoo: ”Se on neuvolapäivä.” 

Kommentti rikkoo hiljaisuuden ja saa aikaan puheensorinaa. Saan itseni kiinni ajatuksesta: taitaa olla perheessä ensimmäinen lapsi, kun viitsii neuvolan sanoa esteeksi.

Miehet alkavat keskustella, miten vauvan kanssa on mennyt. Kokous saa uuden sävyn, kun isät vaihtavat kokemuksiaan iloisina. Kollegojen arvostavaa ja vapautunutta keskustelua kuunnellessani alan hävetä ajatuksiani. Minussa herää syvä kunnioitus ja arvostus tuota neuvolapäivää puolustanutta isää kohtaan. Mikä tärkeysjärjestys hänen kalenterissaan onkaan!

Olisiko minusta tuohon? Pystyisinkö ikinä tällaisessa tilanteessa sanomaan, että haluan olla kotipaikkakunnalla, koska on neuvolapäivä? Mikä on minun tärkeysjärjestykseni? 

Omassa kalenterissani omat menoni, erityisesti töihin liittyvät, ovat olleet aina ensiarvoisella sijalla. Myönnän sen. Perhe on minulle tietenkin työtä tärkeämpi, mutta usein olisin käytännössä voinut osoittaa sen ja tehdä ratkaisuja perheen kannalta paremmin. Työtehtävissä tulee vastaan paljon asioita, joihin itse en voi vaikuttaa. Mutta moniin asioihin voin. Monesti voisin sanoa, että perhesyistä minulle olisi parempi toisin.

Neuvolaan olen harvoin päässyt, kun ne ovat yleensä virka-aikaan. Mutta silloin tällöin kuitenkin. Noin 13 vuotta sitten asuimme hyvin pienellä paikkakunnalla, missä toimin kanttorina. Ensimmäinen lapsemme oli pieni. Vaimoni kuuli kerran neuvolan odotusaulaan, miten raollaan olevan oven takana keskusteltiin. ”Minun seuraava asiakkaani on se kanttorin vaimo poikansa kanssa. Eipä ole pojan isää neuvolassa näkynyt.”

Vaimoni kertoman mukaan sanoissa oli vähän sellainen sävy, että asiaa paheksuttiin. Pohdimme asiaa kotona ja sovimme, että seuraava neuvolakäynti laitetaan istumaan minun kalenteriini. Minulle tuli näyttämisen halu, että kyllä minäkin osallistun lapseni asioihin. Ja näin tehtiin. Olin näkevinäni neuvolassa aika hämmästyneen katseen, kun sinne seuraavan kerran astelikin isä ja poika.

Elämä on täynnä valintoja. Tämän päivän kiireisessä työelämässä arvovalinnat ovat usein konkreettisia ja vaikuttavat pikku jutuilta. Kuitenkin pienet asiat luovat suuria kokonaisuuksia arjessamme. Jos työn lisäksi kalenterissa on paljon muita menoja, erityisesti niitä kannattaa tarkastella kriittisesti: mitkä menoistani ovat sellaisia, että ne ovat omalle jaksamiselleni ja koko perheelle hyväksi?

Myös pienten lasten vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa, vaikkapa jonkin harrastuksen parissa. Äidin ja isän jaksaminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Kannattaa kuitenkin etsiä ratkaisuja, jotka ovat hyväksi koko perheelle. Niin kuin monet kokeneemmat ovat todenneet: Lapset ovat vain kerran pieniä! Sitä emme kadu, jos olemme pystyneet järjestämään aikaa lapsillemme.

Vanhemmat

Uudemmat

Juho Lehtola

Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kuusi lasta. Työskentelen oppimisen, opettamisen, viestinnän ja näitä tukevan teknologian parissa. Vapaa-aikaani kulutan puuhastelemalla kotona, opiskelemalla milloin mitäkin ja harrastamalla musiikkia. Blogikirjoitusteni aiheet nousevat usein arkisista tilanteista perheessä ja työssä.

Voit antaa minulle palautetta kirjoituksistani osoitteeseen juho.lehtola@gmail.com.

 

Juho Lehtola

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi