Torstai 22.8.2019
"
Herra, sinä olet oikeamielinen, oikeat ovat sinun päätöksesi. Ps. 119:137

​Palvelijan arka pyyntö

4.11.2014 06:05 | Juho Lehtola
Seuraava vuoro käy mielessä välähdyksen tapaan työkiireiden keskellä. Tai tulee mieleen myöhään illalla, kun silmiä jo painaa. Tai silloin, kun ei ole mahdollisuutta asiaan keskittyä.
 
Päivä päivältä useammin ajatukset etsiytyvät tutulle radalle. Mistä löydän taas sopivan tekstin? Miksi sopivia katkelmia tulee mieleen silloin, kun seuraavaan vuoroon on pitkä aika, mutta ei enää sitten, kun vuoro lähestyy? Kaikki tekstit tuntuvat menevän kauemmaksi, etäisemmiksi. Ikään kuin en olisi koskaan lukenut, en koskaan puhunut.
 
Sitten tulee päivä, jolloin asiaan on jo pakko tarttua. Vaimo ehdottaa, että ottaisin omaa aikaa ja valmistautuisin rauhassa. Missä on uusin Päivämies? Luen, miten tulevan sunnuntain tekstejä on siellä selitetty. Sulkeudun huoneeseen. Levitän sängylle Raamatun, Päivämiehen, ehkä jonkin kirjan. Ajatukset karkailevat juuri kun olen saamassa niistä kiinni. Ne jäävät häivähdyksen tapaisiksi. Monet tekstit tuntuvat itselleni todella vaikeilta. En voi sellaisia valita, kun en ymmärrä niitä itsekään. Ajattelen, että pitäisi lukea enemmän, jotta ymmärtäisin enemmän. Silloinkin kun ehtisin, tulen helposti lukeneeksi vain kaikkea muuta. Mieleeni nousee palvelijan arka pyyntö: Anna, rakas Isä, minulle ymmärrystä, taitoa ja voimaa!
 
Olen törmännyt muutaman kerran julkisuudessa arvioihin, että puhujat ovat vanhoillislestadiolaisuuden vallankäyttäjiä, muiden yläpuolella olevia johtajia. Asiaa arvioineet eivät ehkä tunne ketään puhujaa. Itse olen huomannut, että monet puhujat ovat tehtävässään arkoja ja hiljaisia.
 
Vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä puhujat kutsutaan tehtäväänsä. Puhujan tehtävänä on selittää Raamatun sanaa Raamatulla perustellen ja siihen pitäytyen. Herätysliikkeessämme puhuja ei ole kenenkään johtaja. Oikeastaan asia on päinvastoin: seurakunta on puhujan kutsunut ja voi myös vapauttaa tehtävästään. Puhujan tulee olla seurakunnan palvelija, ja hänellä on suuri vastuu siitä, mitä puhuu seurakunnalle. On tärkeää, että jokainen puhuja on tästä tietoinen ja toimii vastuullisesti.
 
Näissä mietteissä arvioin omaa suhtautumistani. Olenko minä vallankäyttäjä? Olenko ankara puheissani? Välittyykö puheissani armo ja Hyvän Paimenen ääni? Ystäväni rohkaisee minua. Hänkin on puhuja, minun ikäiseni. Tuntuu turvalliselta ajatella, että en tee työtäni yksin.
 
Joskus raamatunkohta aukeaa kirkkaammin. Mieleen voi nousta jo lapsuudesta tuttu kertomus. Silloin koen hyväksi tarttua siihen, mikä tuntuu läheiseltä. Joskus Raamatun selaaminen edestakaisin jatkuu viimeiseen iltaan asti kuin päämäärätön matka. Sitten valitsen vähiten vaikealta tuntuvan.
 
Tehtävässäni ovat antaneet voimaa perheen ja ystävien tuki. Kerran eräs ystävä totesi, että on mukava, kun puhujina on nuoriakin, oman sukupolven edustajia. Ihmisiä, joilla on samanlainen elämäntilanne. Hän kertoi, että se koskettaa. Keskustelu rohkaisi minua.
 
Pidän puheen. Sen jälkeen istun penkkiin levollisempana. Olen kiitollinen, että jotenkin taas selvisin vuorostani. Sitä en tiedä, koskettiko puhe tai saiko joku sen kautta virvoitusta uskonelämäänsä. Mutta se onkin Jumalan kädessä.
 
Eteisessä vanhempi mies taputtaa olalle. "Jumala siunasi palveluvuorosi." Tulen kiitolliselle mielelle. Täysin kelpaamattomana kuitenkin kelpasin. On ihmeellistä, että heikkona ja pelokkaanakin saa kertoa Jumalan armosta ja rakkaudesta. Saan tekstiviestin: "Terveisiä kaikille. Oltiin seuroissa netin kautta. Jrt. Äiti." Pelkäsin turhaan. Koen, että Jumala siunasi minua. Tuttu syli ja rukoukset kantoivat.

Vanhemmat

Uudemmat

Juho Lehtola

Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kuusi lasta. Työskentelen oppimisen, opettamisen, viestinnän ja näitä tukevan teknologian parissa. Vapaa-aikaani kulutan puuhastelemalla kotona, opiskelemalla milloin mitäkin ja harrastamalla musiikkia. Blogikirjoitusteni aiheet nousevat usein arkisista tilanteista perheessä ja työssä.

Voit antaa minulle palautetta kirjoituksistani osoitteeseen juho.lehtola@gmail.com.

 

Juho Lehtola

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi