Sunnuntai 21.7.2019
"
Jeesus sanoi Simon Pietarille: "Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja." Luuk. 5:10

Tervehdys

1.3.2016 06:55 | Juho Mäenpää
Oletko koskaan ilahtunut siitä, että sinua tervehditään? Kohtaamisissamme pidämme jonkinlaista reagointia niin luonnollisena, ettemme erikseen edes rekisteröi tervehdystä. Se yksinkertaisesti kuuluu asiaan. Vasta tervehdyksen puuttuminen saattaa kiinnittää huomiota.

Muistan kuitenkin erään tilanteen, jossa tervehdys jäi mieleen. Olimme vastikään muuttaneet uudelle paikkakunnalle. En odottanut törmääväni kaupungilla tuttuihin, mutta niin vain seisoi Prisman maitohyllyjen edessä Heino, jonka tunsin edelliseltä asuinpaikkakunnaltani. Iloinen hymy ja sydämellinen tervehdys aivan arkisessa paikassa tuntuivat hyvältä. Heino oli liikkeellä työasioissa, minä ostamassa täydennystä nälkäiselle pesueelleni.

Voisi kirjoittaa pitkästikin siitä, millaisia merkityksiä on eri tavoilla tervehtiä. Toisinaan riittää pelkkä moi, joskus taas muodollisempi tapa tuntuu luontevammalta. Vastaamatta jättäminen on loukkaavaa. On tärkeää osata valita kaikista tervehtimisen tavoista sellainen, jolla ei aiheuta vastapuolelle hämmennystä. Halaukset ovat tulleet muotiin, mutta en ota kohdatessa mielelläni niitä vastaan, paitsi vaimolta. Myös äitimuorin ja anopin halaukset menettelevät. Kuusivuotiaan tyttäreni kanssa tervehdimme niin kuin tontut kuulemma tervehtivät: hieromme neniä vastakkain ja nauramme.

Vanhoillislestadiolaisuudessa on oma tapansa tervehtiä. Pienestä pitäen lapset oppivat kättelemään ja sanomaan Jumalan terve. Tervehdykseen sisältyy sekä uskon tunnustaminen että halu kuulla toiselta sama viesti. Kysymyksessä ei siten ole pelkkä kulttuurinen tapa.

Hyvästellessä toivotamme Jumalan rauhaa. Sanoihin sisältyy sekä siunaus että rukous. Minusta on hienoa, kun teinipojat mukavan illanviettonsa päätteeksi hyvästelevät toisensa kädestä pitäen. Ei heitä kukaan sellaiseen pakota. Lippispäiset skeittipojat toivottavat toisilleen Jumalan rauhaa!

Monesti uskovaisten tervehdys on vain lyhyt nyökkäys, esimerkiksi kaupungilla kohdattaessa. Mutta sekin on paljon: jo katse voi kertoa, että olemme edelleen saman lipun alla. Se on sellaista yhteenkuuluvaisuutta ja liittolaisuutta, jota en kykene kirjoittamaan auki.

Kerran minua tuli vastaan lapsuudenaikainen tuttu, joka oli vuosia kulkenut kristillisyytemme ulkopuolella, mutta löytänyt takaisin. Hänen iloiseen tervehdykseensä oli helppo vastata. Joskus taas ystävän tapa tervehtiä on käynyt epämääräiseksi. Jos on menettänyt sydämen uskon, voi tervehtiminen muodostua puolin ja toisin vaikeaksi.

On tärkeää huomata pienet lapset ja tervehtiä heitä. Muistan kuinka mukavalta tuntui pikkupoikana tulla aikuisten tervehtimäksi. Aina en tiennyt, kumpi käsi piti ojentaa, mutta se ei haitannut. Lapsikin kuuluu joukkoon. Keminmaassa asuneella Kalle-papalla oli pehmeä käsi, Joukolla mahtava työn kovettama koura. Eero puristi mukavan reippaasti. Kaikki he sanoivat pikkupojalle: Jumalan terve. Eikö se ole ihmeellistä?

Vanhemmat

Uudemmat

Juho Mäenpää

Olen keski-ikää lähestyvä perheenisä Tuusulasta. Minulla on vaimo ja yhdeksän lasta. Työskentelen historian ja yhteiskuntaopin opettajana.
 
Opettelen isänä olemista. Koulussa opettelen nuoria. Halkokasan tai laastiämpärin vieressä fundeeraan maailman menoa. Yritän kasvattaa lapseni kristillisesti. Näiden tekemisten onnistumisia ja epäonnistumisia kirjoittelen blogiini.

Juho Mäenpää

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi