Keskiviikko 19.9.2018
"
Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto. Fil. 1:21

​Onko kunnianhimo hyväksi?

31.8.2014 06:26 | Juho Mäenpää
Olen huomannut, että kannattaa hankkia sellaisia harrastuksia, joihin ei perhe-elämän tiimellyksessä hupene määrättömästi aikaa. Oman mielen virkistäminen ei aina vaadi päivien kalareissua, vaan jo tunnin mittainen lenkki muuttaa elämän palikoita kummasti eri asentoon.

Mieli pysyy virkeänä myös silloin, kun jaksaa tarttua pikkuasioihin. Vauvan vaippoja vaihtaessa voi vaikkapa pohtia sanojen merkityksiä. Eräs huomioni vanginneista sanoista on kunnianhimo. En tosin ole varma, pitäisikö tuo kirjoittaa yhteen vai erikseen.

Kun luonnehditaan jotakuta ihmistä kunnianhimoiseksi, pyritään yleensä luomaan positiivisia mielikuvia. Joku on kunnianhimoinen ammattiurallaan, joku opiskelee kunnianhimoisesti. Vähän aikaa sitten kuulin uusia hiilidioksidin päästötavoitteita luonnehdittavan kunnianhimoisiksi. Väkisinkin tulee kysyneeksi, keneltä kunniaa milloinkin tulee ja millä perusteella?

Onko kunnioitettvaa, että joku uhraa koko muun elämänsä saavuttaakseen komean työuran? Huippu-urheilijat ja poliitikot muistavat voiton hetkinä kiittää läheisiään, mutta kiittävätkö läheiset kunniasta?

Kuulen markkinatalousmiesten vastalauseen: ilman kunnianhimoa ja kilpailua ei ole kehitystä. Eipä varmaan olisikaan, ainakaan sellaista, jota olemme joutuneet ja päässeet näkemään. Ihmisraukka on vain kovin huono tekemään rajaa ahkeruuden ja kunnian- tai rahanhimon välille. Onko jatkuvasti yli 15-tuntisia työpäiviä paiskiva yrittäjä pelkästään ahkera? Minusta kunnian himoa ei pidäkään sekoittaa ahkeruuteen. Sen sijaan kunnian himo ja kunnianhimo kannattaa edes joskus rinnastaa.

Kristillisyydessämme on joskus ollut tapana sanoa jonkun päässeen kunniaan, kun elämä on päättynyt. Kysymys on sellaisesta kunniasta, jota eivät tiede- tai yhteiskunnat myönnä. Usein arjen tiimellyksessä takerrun tarpeellisiin ja tarpeettomiin pikkuasioihin. Aikajana tahtoo olla kovin lyhyt. Jos sitä jaksaa venyttää, alkavat maalliset pikkukunniatkin tuntua vähemmän tärkeiltä.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Juho Mäenpää

Olen keski-ikää lähestyvä perheenisä Tuusulasta. Minulla on vaimo ja yhdeksän lasta. Työskentelen historian ja yhteiskuntaopin opettajana.
 
Opettelen isänä olemista. Koulussa opettelen nuoria. Halkokasan tai laastiämpärin vieressä fundeeraan maailman menoa. Yritän kasvattaa lapseni kristillisesti. Näiden tekemisten onnistumisia ja epäonnistumisia kirjoittelen blogiini.

Juho Mäenpää


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi