Lauantai 17.8.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon." Matt. 7:21

​Yhden miehen uudenvuodenlupaus

29.1.2015 06:47 | Juho Mäenpää
Uuteen vuoteen siirtyminen aloittaa monta uutta hanketta. Tammikuussa on tuoreutta: uusia mahdollisuuksia, uusia alkuja. Ilma on sakeanaan uudenvuodenlupauksia. Päätimme ekaluokkalaisen kanssa aloittaa kilpailuhenkisen karkkilakon. Voittaja on se, jonka lakko pettää viimeisenä. Ankara on kieltäymyksen tie.
 
Aika kuluu, maailma muuttuu – vaan muuttuuko se paremmaksi? Muuttuuko ihminen paremmaksi? Kysymys inhimillisestä edistyksestä on kiehtova, varsinkin, kun muutosta parempaan pidetään itsestäänselvyytenä. Kannattaa silti pitää pää kylmänä, vaikka ympärillä on entistä enemmän tietoliikenteen siirtonopeutta ja teknistä edistystä. 
 
Raamattu kertoo monessa kohdassa ihmisten heikkoudesta, ahneudesta ja kateudesta. Kuningas Daavid sortui huoruuteen ja murhaan. Viisaana pidetyn Salomonkin sydän kääntyi pois Jumalasta. Kain oli kateellinen ja siksi surmasi veljensä Aabelin. Onko pidettävä edistyksenä sitä, että sotia käydään jousipyssyjen sijaan konekivääreillä?
 
Runoilija Eino Leino, jonka tuotannosta pidän paljon, erehtyi kirjoittaessaan, ettei kukaan ole paha vaan toinen on vain toista heikompi. Ajatus on mielestäni kaunis mutta epätosi. Ihminen toki kykenee hyviin tekoihin, mutta perustaipumustaan hän ei voi muuttaa. ”En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti” (Room. 7: 19, 20).
 
Ihminen voi selittää pahuuden tyhjäksi väittämällä, ettei hyvää ja pahaa ole olemassakaan, vaan että jokainen voi määritellä ne itselleen sopivalla tavalla. Tällöin moraali ja etiikka ovat ihmislähtöisiä ja ajasta riippuvaisia. Ajatteluun sisältyy oletus ihmisen muuttumisesta paremmaksi.
 
Raamattu ei tue tällaista näkemystä. Kristinuskon mukaan on olemassa hyvä ja paha. Pahaa voi sanoa vanhanaikaisesti myös synniksi. Synti erottaa ihmisen Jumalasta. Se vie meidät hänestä erilleen ja tekee meistä erilaisia häneen verrattuna; Jumalassa ei ole syntiä.
 
Syntisyytemme ei suinkaan tee mahdottomaksi tai tyhjäksi ponnistelua paremman maailman puolesta. Yhteiskunnallisessa mielessä voimme olla hyviä ihmisiä vaikka hengellisessä mielessä emme. Arkisen aherruksemme arvo heijastuu arkeemme, ei siihen, että voisimme työllämme ansaita autuutta.

Uskon, että Kristus on synnittömällä vaelluksellaan ja kuolemallaan voittanut synnin vallan. Tämä on se ansio, jonka perusteella ja johon uskomalla ihminen pääsee synneistään. 

En suhtaudu optimistisesti ihmiskunnan mahdollisuuksiin päästä eroon kurjuudesta ja sodista. Silti toivon, että ongelmiin yritetään saada ratkaisuja. Ehkä maailmankuvani on hiukan kummallinen. Itse kutsun sitä kyyniseksi optimismiksi.
 
Yhden miehen karkin syönnin väheneminen tai jopa loppuminen on mahdollisuuksien rajoissa. Vaikka maailma ei tänäkään vuonna välttämättä muutu entistä paremmaksi, arvokasta on kuitenkin se, että yritämme tehdä hyvää toisillemme. Olen huomannut, että optimistisen otteen säilyttämiseen auttaa lasten kasvamisen seuraaminen – ja toivo siitä, että lopulta minun käy hyvin. Epätäydellisenä ihmisenä voin luottaa Kristuksen täydelliseen ansioon.
  

Vanhemmat

Uudemmat

Juho Mäenpää

Olen keski-ikää lähestyvä perheenisä Tuusulasta. Minulla on vaimo ja yhdeksän lasta. Työskentelen historian ja yhteiskuntaopin opettajana.
 
Opettelen isänä olemista. Koulussa opettelen nuoria. Halkokasan tai laastiämpärin vieressä fundeeraan maailman menoa. Yritän kasvattaa lapseni kristillisesti. Näiden tekemisten onnistumisia ja epäonnistumisia kirjoittelen blogiini.

Juho Mäenpää

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi