Torstai 12.12.2019
"
Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen! Ps. 122:1

”Ei oo mitään hätää!”

30.3.2015 06:46 | Juho Mäenpää
Pieni tyttö istuu olohuoneen matolla. Kirja on jalkojen päällä niin, että vain varpaat ovat näkyvissä. Määrätietoisesti tytär kääntelee sivuja. Välillä liike pysähtyy, kun silmiin osuu jokin kiinnostava kuva. Pyylevä olemus kumartuu eteenpäin, etusormi töksähtää kirjaan: ”Kukka!”
 
Istun keinutuolissa ja olen lukevinani jotain tähdellistä. Hiljalleen olen joutunut tekemään tilaa havainnolle, että on viisaampaa antaa aikaa omien lasten touhujen kuin vaikkapa päivänpoliittisen keskustelun seuraamiselle. Lehtien sivuilta löytää vain sivuseikkoja, kun vaihtoehtona on lasten elämän havainnointi.
 
Pikkutyttö aloittaa laulun. Sen sanat ovat lohdulliset: ”Ei oo mitään hätää.” Sitä on tullut tällekin muruselle toistettua, jos kotona on sattunut haavereita. Mietin, mitähän hätää lapsi tarkoittaa. Mitäpä pikkuinen tyttöseni ymmärtäisi mistään hädästä? Hänelle riittää, kun maha on täynnä ja olo on puhdas. Vanhemman läheisyydessä on hyvä olla. Lapsi elää tässä ja nyt. Maailma on hänelle liikuttavan yksinkertainen.
 
Itse onnistun näkemään maailman kovin monimutkaisena. Asuntovelka painaa päälle. Remontoidakin pitäisi. Auton katsastus lähenee. Asialistalla on sitä ja tätä. Viime syksynä pois nukkunut isänisäni sanoi viimeisiä kertoja keskustellessämme, että elämän olisi voinut elää vähemmälläkin huolehtimisella. Lapsi ei älyä huolehtia. Vanhus älyää huolien suhteellisuuden. Ei oo mitään hätää, se on viesti elämän molemmista päistä.
 
Kristus asetti lapsen uskon esikuvaksi. Tällä hän tarkoitti sitä, että uskomisesta ei pidä tehdä liian monimutkaista. On vain luotettava. Tällainen luottamus pelastaa paljolta, niin elämässä kuin sen päättyessäkin. Joitakin viikkoja sitten tapasin viimeistä kertaa äidinisäni. Muisti oli vanhalla miehellä jo hatara, mutta tärkeimmät asiat olivat mielessä kirkkaana. Hyvästellessämme hän vakuutti, että kaikki on hyvin. Kuoleva vanhus hymyili, vaikka minua itketti. Tämä mieleenpainuva kohtaaminen osoitti, että kun on rauha Jumalan kanssa, ei ole mitään hätää.

Vanhemmat

Uudemmat

Juho Mäenpää

Olen keski-ikää lähestyvä perheenisä Tuusulasta. Minulla on vaimo ja yhdeksän lasta. Työskentelen historian ja yhteiskuntaopin opettajana.
 
Opettelen isänä olemista. Koulussa opettelen nuoria. Halkokasan tai laastiämpärin vieressä fundeeraan maailman menoa. Yritän kasvattaa lapseni kristillisesti. Näiden tekemisten onnistumisia ja epäonnistumisia kirjoittelen blogiini.

Juho Mäenpää

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi