Tiistai 20.11.2018
"
Hyvä on sen osa, jota sinä, Herra, kasvatat ja jolle sinä opetat lakiasi. Pahana päivänä sinä varjelet häntä, kun hauta jo aukeaa sille, joka rikkoo lakiasi. Ps. 94:12-13

​Isänmaan puolesta

24.11.2014 06:16 | Kaija Lahtinen
Hoikka nuorukainen maastopuvussa nousee ripeästi mummulan mäkeä ylös. Kaksi pientä luonamme hoidossa olevaa pojannassikkaa huomaavat hahmon, juoksevat äkkiä ovesta ulos ja rientävät vinhaa vauhtia isoa veljeään vastaan. Veli kaappaa pojat käsivarsilleen, toisen vasemmalle ja toisen oikealle puolelleen. Jälleennäkemisen riemu on suuri! Myös itseäni tilanne koskettaa: ensimmäinen lastenlapsistamme suorittaa varusmiespalvelustaan, ja näen hänet nyt sotilaspuvussa.

Omista pojistamme kaksi vanhinta tuli kotilomalle sinisessä varusmiesasussa, kaksi seuraavaa harmaissa ja kahdella nuorimmalla oli yllään nykyinen maastopuku. Lasten kotoa lähtö on aina iso asia, vaikka vanhempana olen kokenut  iloa ja tyytyväisyyttä siitä, kun oma paikka nuorelle  on löytynyt. Erityistä haikeutta olen kuitenkin kokenut poikiemme lähtiessä armeijaan. Ulkopuolisesta armeijan ympäristö vaikuttaa karulta. Pojat asuvat isoissa tuvissa, miten siellä on yksityisyyden laita? Kielenkäyttö voi olla karskia. Mitä vaikeuksia uskovainen nuori kokee? Näitä olen äitinä miettinyt.

Olemme halunneet lähteä poikiemme valatilaisuuksiin. On ollut juhlallista seurata, miten sotilasosastot kokoontuvat valaa varten, ja varusmies lupaa ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä kunniani ja omantuntoni kautta” palvella maataan rehellisesti ja edistää sen parasta. Sekä vielä lupaus: ”Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa…” Vala kuulostaa niin velvoittavalta ja samalla liikuttavalta. Siinä on myös asioita, jotka olisivat meille kaikille tärkeitä arjen elämässä: kunnioittaa esivaltaa, olla tovereita kohtaan auttavainen ja alaisia kohtaan oikeudenmukainen.

Arvelen, että varusmiesaika on antanut kaikille pojillemme paljon tietoa ja kokemuksia, joita ei muualta saa. He ovat jopa näyttäneet viihtyneen armeijassa. Oman joukkonsa keskellä he ovat varmaan kokeneet yhteenkuuluvaisuutta ja kaveruutta.

Isäni puki harmaan sotilaspukunsa ylleen 19-vuotiaana. Suurin piirtein samanikäisenä, kuin parastaikaa varusmiespalvelusta suorittava lapsenlapsemme ja omat poikamme aikanaan. Hän kantoi tätä asua melkein viisi vuotta. Ensin oli lyhyt koulutusaika ja sitten ylennys korpraaliksi metsäisellä tiellä ilman juhlallisuuksia.

Sen jälkeen seurasi sota-aika, joka toi mukanaan paljon murhetta, kärsimyksiä ja menetyksiä. Taistelujen keskellä korostui sotilaiden keskinäinen kaveruus, aseveljeys. Pommitusten keskellä eräs isäni toveri, uskonsa menettänyt uskovaisen kodin lapsi, halusi saada kaikki syntinsä  anteeksi.

Sota-aikana katsottiin myös eteenpäin, vaikka ei tiedetty, mitä huominen tuo tullessaan. Äitini ja isäni solmivat avioliiton näinä vaikeina sodan vuosina. Siitä muistuttaa hääkuva, jossa sulhasella on yllään sotilaspuku ja morsiamella lottapuku.

Isäni kertoi joskus tarinoita sota-ajasta. Eräs tyttäristämme muistelee  papan juttujen aikana olleen aivan erityinen, jännittävä tunnelma. Näki, että hän ei halunnut kertoa kaikkea, mitä oli kokenut. Isäni kirjoitti ylös myös  päiväkirjamerkintöjä sota-ajastaan. Niissä hän toivoo, että jälkipolven ei tarvitsisi papan sota-ajan kaltaisia jalanjälkiä kulkea. Muistelmat päättyvät lauseeseen: ”Taivaallinen Isä Suomen kansaa varjelkoon.”
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Vanhemmat

Uudemmat

Kaija Lahtinen

Olen 67-vuotias äiti, mummu ja anoppi. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja. Elämäntyöni olen tehnyt suuren perheen kotiäitinä. Melkein kymmenen vuotta olen ollut myös hoitajana kehitysvammaisten palvelukeskuksessa. Tällä hetkellä olen eläkkeellä, ja asumme aviopuolisoni kanssa kahdestaan. Pidän käsitöiden tekemisestä, lukemisesta ja radion asiaohjelmien kuuntelusta. Järjestelen myös ruuhkavuosien valokuvia albumeihin. Koen perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat tärkeiksi ja arvelen, että tulen pohtimaan tätä aihepiiriä myös kirjoituksissani.
Kaija Lahtinen

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi