Sunnuntai 15.12.2019
"
"Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän." Matt. 11:11

Lumen valossa

1.2.2016 06:51 | Kaisu Tuomaala
Lumi heijastaa sinertävää valoa takaisin. Aurinko on painumassa, mutta ei tule aivan pimeä. Silmät tottuvat lumen hämärään. Kävelemme kapeaa, lumeen tallattua polkua laiturille. Lumi natisee ja rouskuu monojen alla.

Etäällä kaupungin äänet vaimenevat, lumen äänet täyttävät ilman. Istahdamme laiturin päähän ja kiinnitämme terät monoihin. Poika solmii hokkarit. Kylmä on sormissa pistävää. Laitan nopeasti lapaset takaisin ja vedän pipoa syvemmälle, hupun päähän, kauluria leuan yli. Pian lähdemme peräkkäin liukuen jäälle auratulle luisteluradalle. Jollei kylmyys tule liian voimakkaaksi, kierrämme saaren ja sitten takaisin. Kuutamopakkanen.

On iltapäivä, usvaa nousemassa meren ylle. Auringonpuna laskemassa taivaan rajassa. On jäätynyt meri, lumi ja taivas, ja ne sekoittuvat yhdeksi vaaleaksi sumuksi. Usva alkaa läheltä ja ulottuu taivaankorkuiseksi. Ympärillä on hiljaisuus ja hiljaisuudessa liukuvien terien kahina.



Mistä sumu nousee? Onko meri jossakin auki, väylillä ainakin, arvailen. Sieltäkö kaukaa sumu tulee? Lumeen aurattu reitti on suora ja johtaa saareen. Selkeänä päivänä, kirkkaassa auringonvalossa saari erottuu. Nyt en näe.

Sumu alkaa läheltä. Näkyy vain meren vihertävä jää, ohuessa lumessa luistelun viistoja, kevyesti kulkeneita jälkiä. Kuljemme peräkkäin. Näen edellä kulkijoiden tasaisen keinuvan rytmin. Vauhti on nopeaa. Vaikka ilma ei liiku, vauhti tuntuu viimana kasvoissa ja kaksienkin villalapasten läpi.

Paluumatkalla näemmekin säteittäin monta suuntaa palata. En muista varmasti suuntaa, mistä tulimme. Valitsen keskimmäisen reitin, todennäköisimmän. Liike pitää lämpimänä. Usva peittää näkyvyyden, mutta aurattua jäätietä on nopea kulkea. Merellä on hiljaisuus. Lumen, sumun ja pakkasen hiljaisuus.

Puolivälissä paluumatkaa sumun seasta selkenee molemmin puolin kaksi rantaa. Tunnistan kalliot ja tiedän olevani tutulla tiellä. Mietin, että kun on lumen keskelle valmiiksi aurattu tie, sitä on hyvä kulkea. Tientekijä on nähnyt suorat koordinaatit, kairannut tien kestävyyden. Vaikka en näkisi, voin luottaa, että tie vie perille, kun pysyn sillä.

Nyt jää kantaa. Tänään siihen voi luottaa. Vihertävä, pitkän pakkasen jäädyttämä jää. Poikittaiset kapeat soirot jäässä ohittuvat huomaamatta, mutta pitkittäiset teränmentävät viirut voivat olla kavalia, jos luistelee liian lähellä edellistä luistelijaa eikä näe eteensä. Otan hiukan välimatkaa. Sillä on merkitystä, että on joku, jonka kanssa olla täällä. Joku, joka pysähtyy risteyksissä ja jonka kanssa vaihdetaan pari sanaa ja edellä kulkevan vuoroa. Katson eteen avautuvaa tietä, etäällä siintävää rantaa. Sumu on hälvennyt.

Luistelen ja ajattelen ystäviäni, jotka sanovat oikeita sanoja oikeaan aikaan. Muistan vanhan naisen, joka usein tavatessamme sanoi: Voitettua sotaa on hyvä käydä. 

Keskellä avaruutta elän lapsuutta ja kaikkia niitä talvia, joissa on lumi, lumen valo ja maailmassa pelkkien luistinten terien ääni.

Tunnisteet:


lumi valo hiljaisuus tie suunta

Vanhemmat

Uudemmat

Kaisu Tuomaala

Olen turkulainen perheenäiti ja kuvaamataidonopettaja, joka asuu pellon reunassa. Minua kiinnostavat tyhjät kohdat ja tihentymät, elämän epärationaalisuus ja siitä selkiytyvä tarkoituksenmukaisuus, viivojen piirtäminen ja sanat.

Voit antaa palautetta blogistani minulle osoitteeseen kaku.tuomaala@pp.inet.fi.

Kaisu Tuomaala

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi