Äärettömän suon laidalla

4.8.2018 06:54 | Kati Kanto
Suo. Ääretön korpi. Jossain piipittää suosirrin poikanen, joka on juuri oppinut lentämään. Saavun lopulta haavikkoon, josta minun pitäisi lähteä liikkeelle.

Hilla. Suomuurain. Lakka. Ämpärin pohja ei tunnu peittyvän millään. Rämmin läpi kuivuneen korven ja saavun repuille, joiden luona juon kahvin. Vaaleanpunaiset tossut käärin reppuun, niitä ei enää tässä ryteikössä tarvita.



Huudan läpi huudon. Miten se tapahtuu? Kaiku ei vastaa, ehkä sitäkään ei ole enää olemassa. Suuren karvarouskun alle jään makaamaan, suovillojen uni kietoo minut syleilyynsä. Jään siihen, kattona sillä on taivas.

Ei kylvä, ei niitä, ei myös kokoa. Koetan rauhoittaa itseäni laululla. Ei kokoa? Mutta minähän kokoan koko ajan. Minä olen hamsteri, joka varastoi talven varalle. Ehkä tämä on ihmisen osa. Otsas hiessä pitää sinun raataman.

Takkuhöyheniset pöllönpoikaset lyövät leikkiä vihreän kuusikon varjossa. Kuusikon kellotapulissa lyövät kristallinkirkkaat kellot. Toisella puolella metsää istuu vanha mies vuolemassa kuusikosta sahaamaansa puunpalasta – aikoo tehdä siitä korin, jolla kantaa kasveja eteiseensä.

Seison kuin äärettömän, loputtomiin jatkuvan suon laidalla, josta ei ole ulospääsyä. Ukkonen jylisee. Autossa olisin turvassa, mutta nyt en pääse renkaiden päälle. Yli on vain mentävä. Matalan vesakon kautta suihkivat porot, rannassa jytistää hirvi. Ohitseni pinkoo raudankova menijä, metsäjänis, jonka vipellys kuuluu vielä kaukaa, vaikka onkin niin ujo eläin. Miten rakastankaan teitä, pikkuiset, uteliaat karvakorvat!



Ihminen on tuhonnut ympäristöään, kaivanut kuoppaa jalkojensa alla. Trooppinen ilmasto uhkaa, huutavat otsikot. Uutistorsot jäävät roikkumaan korviini. Johtuuko tämä kaikki siitä, että Eeva ja Aadam söivät kielletyn puun hedelmiä? Siitä se kaikki lähti ja jatkuu edelleen. Ihminen himoaa lisää. Jäätiköltä sitten lisää liikkumatilaa, jos ei muualta! Kaikki meille ja äkkiä! Kuiva ryteikkö rahisee.

Hengästyneenä jään makaamaan suon reunalle. Olen ajatuksissani käynyt taas jossain epätoivon toisella puolella. Nousen huokaisten, pudistan havunneulaset housuistani. Huomaan hakevani paikkaa, jossa saapas on vaarassa täyttyä mutavedellä. Ennen se oli kartettava kohta, nyt pelastus. Sieltä saatan saada tänä vuonna muutaman hillan, jos Luoja suo.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Kati Kanto

Olen nelikymppinen nainen Lapista, kotoisin rajalta, Torniosta. Tällä hetkellä asun Rovaniemellä. Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Kirjoittaminen, kuvataiteet, liikunta ja laulaminen ovat minulle tärkeitä asioita.

Palautetta blogiteksteihini voi antaa sähköpostiin: kati.kanto6(at)gmail.com.

Kuva: Kari Vengasaho

Kati Kanto

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi