Perjantai 24.5.2019
"
Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa! Ps. 98:4-5

Ryskätalkoot ja sateenkaari

31.1.2018 06:50 | Kohti Suviseuroja
Ajelemme Porin Suviseuroista keskikesän illassa kotiin Liimattalaan. Porissa olemme opetelleet vastuitamme seuraavan kesän Suviseuroihin. Purkutalkoissa nuhjaantunut hipiä kaipaa jo päästä saunan lauteille. Kotikylän peltoaukean kohdalla on jarrutettava. Keskelle peltoaukeaa kevään kuluessa rakennetulla murskekentällä käy kova kuhina: trukit purkavat lastia rekoista, samoista, joiden lastaamiseen minullakin oli pieni osuuteni Porin hiljentyvällä suviseurakentällä.

Istuskelen saunan jälkeen terassilla.  Korviini kantautuu metsäkaistaleen takaa sama äänimaailma, jonka jätin taakseni Porin seurakentälle. Suviseurat ovat nyt tulleet tänne.



Muistan, kuinka Hännisen Jussi jo yli kymmenen vuotta sitten istui olohuoneemme keinutuolissa ja maalaili: ”Tässä minä sitten istun eläkeukkona ja seurailen, kun nuoremmat puuhaavat Suviseuroja.” Jussin kohdalla Jumalan suunnitelmat olivat toiset, hän sai kutsun taivaan ikijuhliin.

Muistan, kuinka alettiin kartoittaa mahdollisia seura-alueita pohjoisesta Keski-Suomesta. Äänekosken seura-alueeksi tosiaankin valikoitui lopulta kotikylämme Liimattalan pellot.  

Muistan jännittyneen tunnelman, kun keittelin kahvia kokousväelle. Mitenkähän hankkeemme otetaan kylällä vastaan? Liki kolmekymmentä maanomistajaa kokoontui yläkertaamme, vanhaan luokkahuoneeseen. Tunnelma oli myönteisyydessään hämmentävä, kun kaikki paikalla olleet kyläläiset toivottivat Suviseurat tervetulleeksi.



Myöhemmin kaikille kyläläisille järjestettiin infotilaisuus. Roskakatoksemme seinään oli kiinnitetty iso kartta seura-alueesta. Vastailtiin kyläläisten kysymyksiin kartan äärellä. Vanhat kiviportaat olivat puhujan korokkeena, kun vastuunkantajat esittelivät kukin omalta osaltaan tulevaa suviseurahanketta. Kahvia juotiin ja grillimakkaroita syötiin. Kylällä oli juhlan tuntua, vähän kuin pala menneitten aikojen yhteisöllisyydestä olisi palannut.

Ensimmäiset ”ryskätalkoot” olivat keskusalueen tuntumassa olevalla vanhalla navetalla. Parret ja ruokintapöydät purettiin, lietekourut täytettiin. Kura roiskui ja hiki virtasi. Illalla ei tarvinnut unta houkutella. Navetan lattia valettiin sitten tasaiseksi ja kun seinät saivat vielä uuden maalipinnan, oli lämmin varasto valmiina ottamaan vastaan tavaraa Porista.   



Muistan viime kevään, kun jaoimme tiedotteet seura-alueen tuntumassa oleviin talouksiin, kaikkiaan seitsemäänkymmeneenviiteen postilaatikkoon. Kevään mittaan kävimme kertomassa tulevasta tapahtumasta ja kyselemässä ihmisten toiveista. Tutustuin uusiin ihmisiin, ihmisiin, joiden kanssa oli kyllä ohimennen tervehditty vastaan tultaessa.

Muistan, miten veden saanti seura-alueelle huoletti vastuunkantajia. Paikallisen isännän vihjeestä alettiin tutkia alueella olevan lähteen vettä. Porattiin muutama reikä, joista pumpattiin pohjavettä viikkojen ajan ja sitä riitti. Tunnelma oli vapautunut.

Syyskesällä sitten alettiin rakentaa siltoja ja vesijohtoverkkoa alueelle. Talkoot olivat lauantaisin. Eri puolilta Keski-Suomea tuli talkooporukoita. Kasvot olivat hymyssä siitä huolimatta, että useimmat talkoopäivistä olivat melkoisen märkiä ja viileitä. Sateisen syksyn päivistä piirtyi pysyvästi mieleen kuva, kun vaimoni Eevan kanssa olimme lenkillä Liimattalan kylänraitilla. Peltojen yllä piirtyvän sateenkaaren toinen pää osui keskusalueen kontteihin. Meitä muistutettiin seurojen pääsuunnittelijasta ja siunauksen antajasta.



On etuoikeutettu olo, kun olen saanut näin läheltä seurata suviseuravalmisteluita. Omin silmin olen nähnyt, kuinka monet ovat valmiita uhraamaan ajastaan sen eteen, että Liimattalan pelloilla voitaisiin ensi kesänä kuulla seurojen tunnuslauseen mukaisesti: Sinun syntisi annetaan anteeksi.

Katson olohuoneen ikkunasta takapihalle. Suviseuroja varten rakennettu silta on paksun lumen peitossa. Odottaa kevättä, kesää ja ihmisiä, jotka sitä pitkin kulkevat seurakentälle. Rukoilen Jumalan siunausta tulevaan, voimia työhön.
 
Teksti: Jussi Summala
Kuvat Suviseurojen kuvapalvelulta ja Summalan perheeltä

Uudemmat

Kohti Suviseuroja

Miten suviseurakaupunki rakentuu? Kuka sitä rakentaa? Millaista näkymätöntä valmistelutyötä tehdään? Kenen naapuriin Suviseurat tulevat? Mitä tämän kesän Suviseuroissa kannattaa ottaa huomioon? Tästä kaikesta voit lukea viestintätoimikunnan toimittamasta blogista.

Palautetta teksteistä voi antaa osoitteeseen info@suviseurat.fi.

Kohti Suviseuroja

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi