Tiistai 20.11.2018
"
Hyvä on sen osa, jota sinä, Herra, kasvatat ja jolle sinä opetat lakiasi. Pahana päivänä sinä varjelet häntä, kun hauta jo aukeaa sille, joka rikkoo lakiasi. Ps. 94:12-13

Erään kankaan tarina

6.4.2017 06:53 | Lauri Säkkinen
Aluksi kankaasta ommeltiin hääpuku helsinkiläisen tehtaan esittelymallistoon. Aikansa se sai olla esillä ja kaikkien ihailtavana, kunnes tuli uusi mallisto ja se joutui johonkin varastoon odottamaan alennusmyyntejä. Eräänä päivänä nuori nastolalaistyttö lähti ystävänsä seuraksi Helsinkiin – katselemaan tälle hääpukua. Yllättäen tämä nuori tyttö löysikin mekon itselleen. 50 markalla hän osti itselleen kauniin hääpuvun. Hän halusi sen, vaikkei sulhastakaan vielä ollut tiedossa. Mekko päätyi tytön vaatekaappiin, eikä hän viitsinyt kertoa kenellekään ostaneensa hääpuvun itselleen. 

Kauaa ei kuitenkaan mennyt, kun hän Lahden rauhanyhdistyksellä seuroissa tapasi armeijan harmaissa kulkevan reservialiupseerioppilaan. Siitä alkoi kirjeenvaihto, joka johti häihin Nastolan kirkossa. Hääpuku pääsi siihen tarkoitukseen, mihin se oli alunperin tehty. 

Useimmiten hääpukua taidetaan käyttää vain yhden kerran. Häiden jälkeen se saattaa jäädä jonnekin kaapin perälle lojumaan pukupussissa. Vuosi kului ja mekko kaivettiin esiin. Tuosta tarinamme morsiamesta oli juuri tullut pienen tytön äiti, joka tarvitsi kangasta kastemekkoa varten. Hän oli löytänyt yksinkertaisen ohjeen, jonka mukaan hän päätti ommella kastemekon hääpuvustaan. Kymmenen vuotta myöhemmin minä synnyin tuohon samaiseen perheeseen kuudentena lapsena.

Jokin aika sitten sain siskoltani puhelun, jossa hän kysyi, tahtoisinko alkaa kummiksi heidän lapselleen. Minun ei tarvinnut miettiä asiaa hetkeäkään. Vastasin saman tien myöntävästi. Koen kummin tehtävän luottamuksenosoituksena. 

Kummeiksi pyydetään usein läheisiä ystäviä tai perheenjäseniä. Usein käy kuitenkin niin, että kun elämä kuljettaa ihmisiä eri suuntiin, yhteydenpito ystäviin ja tuttuihin voi harventua tai loppua kokonaan. Tällöin kummien ja kummilapsien välinen yhteydenpitokin voi jäädä vähäiseksi. 

En halua pahoittaa kenenkään mieltä, mutta itse olen välillä kaivannut enemmän yhteydenpitoa kummeihini. Erään kummini muistan tavanneeni vain yhden kerran. Tiedän, että syynä tähän on ollut se, että olemme aina asuneet eri puolilla Suomea, joten ymmärrän, ettei tapaaminen ole ollut helppoa. Ja ajattelen, että kummius ei ole mikään velvollisuus, vaan se on vapaaehtoinen tehtävä ja jokaisella on oma tapansa toimia kummina.

Mutta mikä siinä kummin tehtävässä onkaan olennaista? Kirkon määritelmän mukaan kummi huolehtii yhdessä vanhempien kanssa lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Voisiko ajatella, että kummi on lapselle aikuinen ystävä ja osa lapsen sosiaalista tukiverkkoa. Kummius ei siis ole pelkästään syntymäpäivä- ja joululahjojen lähettämistä. Vaikka olihan se lapsena kiva, kun kummit muistivat merkkipäivinä. Minulle tärkeämpiä ovat kuitenkin olleet vierailut kummieni luona. Eräällä kummillani on samanikäisiä lapsia, joiden kanssa kävin lapsena usein leikkimässä. Nuorena poikana saatoin jopa joka toinen viikonloppu pyöräillä heille, serkkujeni luokse. 

Entä millainen minä itse olen kummisetänä? En ainakaan ole hyvä muistamaan merkkipäivinä ja ostamaan lahjoja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö välittäisi kummilapsistani. He ovat minulle tärkeitä.

Pian siskoni puhelinsoiton jälkeen sylissäni lepää rauhallisesti pieni tyttö kastemekossaan. Olemme siskoni perheen kotona Kuopiossa. Seisoskelen lämmintä leivinuunin kylkeä vasten, ja toinen siskoni räpsii kuvia ylpeästä kummista ja hänen kummitytöstään. Pappi on hetki sitten kastanut lapsen ja siunannut perheen uuden kodin. Kokeneesti hän hoiti hommansa, vaikka kastettavan sisarukset meinasivat välillä villiintyä ja pappi sai pariin kertaan keinutuolin jalan nilkoilleen.

Tarinamme kastemekon helmaan on kirjailtu koukerokirjaimin kaikkien sinä kastettujen lapsien nimet. Nimiä on kertynyt tähän mennessä 34. Siellä jossain on myös minun nimeni, Lauri Jaakko Mikael. Seuraavaksi siihen kirjaillaan kummilapseni Viena Tuuli Talvikin nimi.

Viisikymmentä markkaa maksanut hääpuku on nyt ollut käytössä yhdessä hääjuhlassa ja 35 kastejuhlassa. Kun mekon alkuperäinen hinta jaetaan käyttökertojen määrällä saadaan hinnaksi noin 1,4 markkaa eli noin 0,23 euroa. Vaatimattomuudestaan huolimatta kastemekolla on ollut suuri merkitys meidän perheellemme. 

Ehkä jonain päivänä saan pidellä omaa lastani tuohon kastemekkoon puettuna. Helmassa on edelleen hyvin tilaa uusille nimille. 

Vanhemmat

Uudemmat

Lauri Säkkinen

Opiskelen tänä talvena Ranuan kristillisen kansanopiston viestintälinjalla. Tasan kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun ensimmäistä kertaa olin opistossa peruskoulun jälkeen. Tuossa välissä opiskelin lähihoitajaksi ja tein Keski-Suomessa hoitotyötä noin kuuden vuoden ajan. Sitten halusin jotain muutosta elämään, joten tulin opistoon. Täällä minulla on hyvä mahdollisuus miettiä, mitä haluaisin opiskella ja mitä työtä haluaisin jatkossa tehdä. 

Minulla ei ole mitään selkeää suunnitelmaa, mitä aion tähän blogiini kirjoittaa. Mutta alkuun kirjoitukseni varmaan liittyvät opistoelämään, toivottavasti jatkossa sitten opiskeluihin ja elämään uudella paikkakunnalla.

Lauri Säkkinen

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi