Torstai 15.11.2018
"
Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Job 19:25

Ilonkevyet

20.7.2016 06:37 | Lotta Laitinen
Nelivuotias kuorsaa raajat levällään kuin meritähti. Seitsenvuotias on nukahtanut käsi suojelevasti kaksivuotiaan ympärillä. Kymmenvuotiaan uni on salaista unta, pää peiton kätkössä, kahdeksanvuotiaan uni kippuraista, viisivuotiaan uni avointa, kämmenet kukkina korvien vieressä.

Ne ovat kaikki kasautuneet patjoille parisängyn ympärille. Hakeutuvat ihan lähelle nyt, kun nukkumiskuviot ovat vinksallaan: isi ja äiti reissussa, ja on vain Lotta.

On luettu Vesta-Linneat ja laulettu suojeluslaulut. Autoritaarisesti komennettu päivällä saadut hyperaktivoivat heliumpallot yöparkkiin. Kaksivuotiaan housuvaippa nostettu nilkoista neljännen kerran, vaikka olisi vielä halunnut sirkuttaa nakuna ympäri yläkertaa. Nelivuotiaan hammasharja palautettu vessaan kolmannen kerran, että kyllä varmasti on puhdasta jo. Sylitetty ja silitetty. Vasta kun kaikki toimenpiteet on lopetettu, silmät ovat alkaneet lupsua.

Lotta kirjoittaa vielä vähän, olen rauhoitellut ja raivannut tilaa läppärille sängyltä erikokoisten jalkojen keskeltä. Yön valkoinen valo pyyhkii seiniä. Vatsanpaikkeilla pakahtuu tuskansekaista hellyyttä.
Ne luottavat.



Osutaan vastakkain suviseuralauantaina. Telttojen väleissä puhaltaa tuuli. Toinen puhuu, miten perhe, lapset, aika ja oma itse, ihmissuhteiden ja -suhteettomuuksien värit ja tekemisen turhuus ja merkityksellisyys. Kuuntelen aivan raollaan. Niin erilaista, ja kuitenkin samaa.

Erotessa nyökkään sivumennen ison teltan suuntaan: Minä en oikein tuonne tänään, kun ei ole puheitakaan, vain nuo jonot. Näyttää kampittavalta ihmissuhderakennelmalta.

Tuo toinen katsoo ja sanoo jotain. Muutaman sanan vain, en muista mitä ne olivat, mutta niiden jälkeen nostan kännykän korvalle, että missä, missä kohden. Ja sitten minä juoksen.

En minä ole nähnyt monen juoksevan seurakentällä, paitsi lasten tietenkin. Ja nyt lapsi minussa juoksee kuin hädässä, etsii tuttuja kasvoja mutkittelevasta ihmisletkasta ja painautuu lopulta lähelle niitä toisia kuin äidin syliin. Että kyllä minä tulen, tulen sittenkin.

Annetaan sellaisia kirkkaita hetkiä, ajattomia tunteja, vuodenkokoisia päiviä. Mutalammikoiden kahlaamisen välillä heinänheleitä peltoaukeita, valkoinen teltta, jossa elämän koko kerroksellisuus on kädenojennuksen päässä: vierellä, edessä, takana, sisässä. Ei tarvitse etsiä mitään, ei selviytyä, suojautua eikä sijoittua.

Kaikki on kätketty samaan laajaan, kantavaan esirukousten verkostoon, kaikki nekin omat, joiden kipuja elää läheltä, avuttomana: lamaantuneet ja turhautuneet, sydänsuruiset, satutetut, ohitetut ja ahdistetut. Ja lohdutetutkin, ilonkevyet.
Ajattomia tunteja.



Heinäkuun yössä kohennan jonkun karanneen peiton, taputan unissaan ynähtävää.

Palaan näppäimistön ääreen. Itsessä on aika hiljaista, mielikuvitus lomalla. Onneksi ei tarvitse paljoa keksiä – ihmeellisintä on ollut tavallinen: työntäyteiset tyytymisen äänet, hetkelliskaoottiset keittiöt, ruokitut vatsat, onnelliset kanat, leikkaamattomat nurmikot. Polvensa nirhaisseen lapsen juoksu sen saman arkisen aikuisen luo, jolle äsken kiukutteli. Kaikkien itkujen jälkeiset lohdutukset, elämän jatkumiset.

Kaikkein lähimpänä on ollut Siion-äidin syli. Sille ei ole ollut vastalahjaa annettavana. On jäänyt vastaanottajan ja hoivattavan osa. Lapsen osa.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Lotta Laitinen

Neljäntoista isosisko raottelee kasvutynnyrinsä kantta luentosaleissa, pitää ihmisistä keskimäärin hyvin paljon ja on vähän idealisti, koska nuorena saa olla.

Heräsikö ajatuksia? Voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen lotta.laitinen@hotmail.com

Lotta Laitinen

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi