Keskiviikko 26.9.2018
"
Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme. Gal. 5:25-26

Varttitunteja kampuksella

16.11.2014 06:49 | Lotta Laitinen
Marraskuun hopeinen valo tulvii kampuskirjaston kattoikkunoista. Istun sohvankaarteessa lehtihyllyn varjossa lukemassa päivän uutisia (ja eilisen ja sunnuntain) vain koska on niin hyvä olla hiljaa suuressa tilassa ja kuunnella kirjojen ylle kumartuneiden ihmisten rapinaa.

Sohvien ympäri kulkee tutuksi tulleita, jotka viipyvät hetken samassa varjokossa, tulevat ja menevät. Joku säikäyttää laskemalla kädet olkapäille:

– Vai tänäänkin opiskellaan printtimediaa. Lähdetkö syömään?

Kampusravintolasta saa kahdella eurolla opiskelijatuettua ratatouillea ja lämmintä leipää. Jonot ovat hyväntuulisia ja porisevat opiskelualan paljastavaa jargonia. Ikkunanvieruspöytien ylle kaartuu kuplia, joiden sisäpuolelle jäävät vain käsien tiukat puuskat ja eloisat tuulimyllykaaret. Ympärille keriytyy puheenaiheita: arkista hammassärkyä, seminaarihuolta ja sykleittäin toistuvia maailmansyleilyjä – haalistuvaa uutuudenviehätystä, lujenevaa luottamusta. Harvoin pöytäseurue huomaa laskea varttitunteja.

Kun kuplakeskustelu kurottaa kampuksen ulkopuoliseen elämään, menee uskontunnustamiseksi. Arastuttaa aina, sillä kampuksen kieli on rajattoman yksilön ja riisutun järjen kieltä, eikä tätä voi kertoa sillä kielellä. Selitän, miten Hengen hedelmänä kypsyy halu tehdä valintoja niin, ettei vahingoittaisi haurasta uskoa. Vastaanotto on hillityn uteliasta. Joku hätkähtää avioliittokäsitystäni: tuohan suojelee elämää.

Luennolla piirrän edessä istuvien siluetteja ja kirjoitan niihin luennoitsijan sanoja: verkosto, haptisuus, essentia. Yritän ositella kokonaisuudet minulle sopiviin paloihin, summaan ja arvotan. Haluan erottaa itseisarvoisen välineellisestä, tarttua ja luovuttaa, edetä ja pakittaa. En tiedä haluanko olla objektiivinen. Muutaman kerran istun amanuenssin huoneessa ja itken, että en tiedä.

Joka aamu ravistelen kampusrakennusten portaissa silmälaseista sateen viirut pois ja päätän saada jotain aikaan. Ja aika usein vielä hetkeä ennen kirjaston sulkeutumista istun jonkun kanssa naulakoiden alla jakamassa kaurapatukkaa ja miettimässä siunaako Jumala saamattomiakin. Kyllä siunaa, koko elämää. Hitaitakin aikoja.

”Ja juuri silloin kun ei ole opeteltu mitään, on keksitty omat varpaat ja opittu äkisti lentämään.” – Tittamari Marttinen
 

Vanhemmat

Uudemmat

Lotta Laitinen

Neljäntoista isosisko raottelee kasvutynnyrinsä kantta luentosaleissa, pitää ihmisistä keskimäärin hyvin paljon ja on vähän idealisti, koska nuorena saa olla.

Heräsikö ajatuksia? Voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen lotta.laitinen@hotmail.com

Lotta Laitinen


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi