Keskiviikko 14.11.2018
"
Minut itseni uhrataan jo pian, lähtöni hetki on tullut. Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. 2 Tim. 4:6-7

Kohta poissa on veljet

15.1.2016 07:15 | Matti Kinnunen
Menneen vuoden itsenäisyyspäivänä meitä monia sykähdytti harventuneen sotaveteraanijoukkomme muistaminen. Tasavallan presidentin juhlavastaanoton päällimmäiseksi puheenaiheeksi jäi muutaman sotaveteraanin kajauttama Veteraanin iltahuuto. Edellisestä juhlasta taas muistamme hyvin iäkkään sotaveteraanin haastattelun. Olemme kansakuntana havahtuneet siihen tosiasiaan, että veteraanisukupolvi on kohta poissa.
 
Presidenttimme viimeisimmissä uudenvuodenpuheissa on tullut esille veteraanisukupolven arvokas perintö. Puheissa on vedottu meihin nuorempiin, että säilyttäisimme tätä perintöä arvokkaasti. Olenkin pysähtynyt miettimään, miten voisimme tänään ylläpitää kodin, uskonnon ja isänmaan asiaa.
 
Muutama vuosi sitten olin siunaamassa erästä sotiemme veteraania viimeiseen iltahuutoon. Omaiset pyysivät minua laulamaan Veteraanin iltahuudon muistotilaisuudessa. Katselin paikkakunnan harventunutta veteraanijoukkoa. Sain muistotilaisuuden alussa idean: kokoan paikalla olevat veteraanit laulamaan iltahuudon yhdessä minun kanssani.

Näin, kuinka vanhat miehet vähän hätkähtivät ehdotustani. Se tuli heille yllätyksenä. Mutta tämä sukupolvi on tottunut noudattamaan yhteistä kutsua. Seurakuntasalin etuosaan asteli verkkaisesti uljaan näköinen joukko. Miehet asettuivat rinnalleni. Kohta kajahteli jylinänä: ”Lapset ja lastemme lapset, teidän nyt vuoronne on.” Salissa väki pyyhki silmäkulmia. Monella tulvahti mieleen vaikeat ajat ja niistä selviytyminen. Kansakunnan muisti oli herännyt kylällämme.
 
Mukana oli tuttu mies naapuripaikkakunnalta. Hän kajautti yhdessä muiden sotaveteraanien kanssa viime itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla saman laulun presidentille ja koko kansan iloksi. Vaikutus näytti molemmissa juhlissa samanlaiselta. Ihmiset varmaan pysähtyivät miettimään, miten Suomen kansa on selvinnyt tähän päivään. Monilla saattoi tulla myös mieleen, kuka on auttanut meitä.
 
Kävin vasta erään veteraaniveljen syntymäpäivillä. Hän täytti 97 vuotta. Suku oli järjestänyt hoitopaikkaan kauniit juhlat. Sain palvella noissa juhlissa väkeä Jumalan sanalla. Päivänsankarin päällimmäinen pyyntö oli: "Vieläkö minulla on lupa uskoa?" Kun sain siunata veljeä elävällä evankeliumilla, huomasin sen puhuttelevan monia.

Näin, että sukulaisten mieleen palautuivat tuon perheen monet elämänvaiheet. Suurimpana kiitoksen aiheena nousi juhlassa esille, että päivänsankari on saanut varjeltua uskossa elämänpituisen matkan. Hän toivoi, että pääsisi uskossa perille saakka. Puoliso oli saanut jo siirtyä vanhurskasten lepoon. Muistutin paikalla olevia nuoria ja lapsia: Näin on ennenkin uskottu ja eletty. Kannattaa tässäkin ajassa kilvoitella Jumalan armovaltakunnan osallisuudessa.
 
Olen menossa hautaamaan viikonloppuna yhtä sotiemme veteraania. Tiedän, että Veteraanin iltahuuto kajahtaa taas tulevassa tilaisuudessa. Virittäköön se muistelemaan meitä kansakunnan koettelemuksen aikoja. Samalla saamme kiittää kaikkivaltiasta Jumalaa varjeluksesta, uskonnonvapaudesta ja kodista. Jumala isänmaatamme ja kotejamme siunatkoon.

Tunnisteet:


sotaveteraani siunaus

Vanhemmat

Uudemmat

Matti Kinnunen

Olen 46-vuotias pappi pohjoisesta, Iistä. Toimin Iin seurakunnassa kasvatuksesta vastaavana kappalaisena. Toinen vielä mieluisempi tehtäväni on kasvattaa vaimoni kanssa kymmentä lastamme. Vapaa-ajalla minut näkee usein lenkkarit tai sukset jalassa. Ihmisten kohtaaminen on minulle läheistä ja tärkeää. Laulaminen on myös tapani purkaa tuntemuksiani. Joskus teen lauluja itsekin johonkin elämäntilanteeseen.

Matti Kinnunen

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi