Sunnuntai 24.2.2019
"
Jeesus sanoi: "Hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa." Luuk. 8:15

Paimenpojan polku

26.4.2016 07:00 | Matti Kinnunen
Huhtikuu tuo kevään luoksemme ryminällä. Täällä pohjoisessa jäät lähtevät vesistöissä liikkeelle. Kevät herättää meidät uudella tavalla eloon. Meidän perheessämme on virinnyt kevään korvalla lenkkeilybuumi. Isommat lapset rymistelevät teille ja poluille niin kuin vasikat kevätlaitumille. Heillä on mielessä kesällä juostava puolimaraton. Sen me aiomme toteuttaa kesämökkimme maastoissa omalla porukalla.
 
Huhtikuu palauttaa mieleeni nuoruuteni kävelyretket. Päivämiehen pitkäaikaisimmat lukijat muistavat jo 1960–70-luvuilta lehden pakinoitsijan Mauno Koivunevan, joka käytti pakinoissaan nimimerkkiä Paimenpoika. Koivuneva oli syntyjään viipurilaisia. Hän joutui lähtemään nuorena Koiviston kirkkoherrana evakkoon kotiseudultaan, ja toimi täällä Pohjois-Suomessa pitkään pappina. Koivuneva oli suuri kävelyharrastuksen ystävä. Tämä harrastus säilyi hänellä koko elämän ajan. Monet pohjoisen ihmiset ovat kertoneet, että kun rovasti tuli saarnamatkalle toiselle paikkakunnalle, hän poistui linja-autosta jo kymmeniä kilometrejä ennen määrä-asemaa ja käveli matkan loppuun.
 
Koivuneva muutti eläkevuosinaan Helsingin seudulle ja alkoi järjestää siellä kaksi kertaa vuodessa pitkän kävelyreissun. Syksyisin käveltiin päivän aikana Helsingin rauhanyhdistyksen pihalta Maitoisten leirikeskukseen. Kävelymatkaa tuli 75 kilometriä. Keväisin käveltiin usein Helsingistä Porvooseen. Koivunevan kävelyreissuilla oli mukana suuri joukko nuoria ja joitakin aikuisia. Mauno-rovasti huolehti, että kaikki kävelivät samaan tahtiin ja joukko pysyi koossa.

Retkillä Koivuneva muisteli usein evakkoreissuaan. Hän vertasi evakkomatkan paimenpoikia ja -tyttöjä Hyvään Paimeneen Jeesukseen, kun nämä tunsivat pienen laumansa jäsenet nimeltä ja huutelivat niitä seuraamaan uskollisesti perässä. Mauno ottikin kävelyreissunsa nimeksi Paimenpojan polku.
 
Minä sain olla opiskeluaikana mukana useammalla Paimenpojan polulla. Mauno oli jo silloin nukkunut pois keskeltämme, mutta hänen ystävänsä jatkoivat perinnettä. Muistan, kuinka kävely Maitoisiin tuntui loppumatkasta raskaalta. Muistin kuitenkin Maunon opettaneen yhdellä vastaavalla matkalla, että niinhän sielunvihollinenkin pyrkii vetämään meitä taivastieltä, kun askel painaa ja elämässä on vastuksia. Mauno muistutti väsyneille matkalaisille, että Raamattu käyttää sielunvihollisesta nimitystä valehtelija. Tuo kiusaaja pyrkii sumentamaan lupauksen, jonka mukaan edessäpäin on hyvää.

Koivuneva, joka harrasti elämänsä aikana myös poronhoitoa, oli puhunut joskus samasta aiheesta poromiehille, kun he olivat kiroilleet sielunvihollisen nimellä porojen karattua aitauksesta. Koivuneva oli pitänyt iltahartauden porokämpällä ja kertonut, mitä miesten käyttämät sanat tarkoittavat suomeksi. Rovastin puheen jälkeen kyseisten miesten kielenkäyttö oli siistiytynyt.
 
Olemme järjestäneet kerran Paimenpojan polun myös Virossa. Käänsimme sen viron kielelle, joten retkemme oli siis sillä kertaa Karjapoisi rada. Oli melkoista seikkailua kävellä virolaisia sorateitä. En tiennyt silloin, että vanhempani ostaisivat myöhemmin sen reitin varrelta kesäasunnon. Paikka on ollut myöhemmin Reisjärven kansanopistolaisten vakituinen vierailukohde. Ehdotankin, että opistolaiset kävelevät jollakin retkellä Paimenpojan polun niissä maastoissa. Kokemus olisi varmasti hieno.
 
Järjestin Kemissä pappina ollessani kaksi kertaa Paimenpojan polun Kemistä Tervolaan. Matkaa kertyi 47 kilometriä. Toisella retkellä matkaan meni vain 10 tuntia. Olin juuri alkanut seurustella tulevan vaimoni kanssa. Kun saavuimme perille Tervolaan Mauno ja Rauha Vuokilan kotiin, Mauno-isännällä ei mennyt kuin minuutti huomatakseen, että hänen edessään on seurusteleva pari. Sain Maunolta niin lämpimän kannustuksen asialle, että vieläkin muistan häneen rohkaisevat sanansa.
 
Minä ajattelen, että nykyaikana tällainen retkeilytapa rakentaa yhteisöllisyyttä. Jos joku ei pysty kävelemään tuollaista matkaa, hän voi tulla huoltojoukkoihin. Muistan, että Tervolastakin meitä tuli noutamaan kotiin iso joukko ystäviä. Vietimme heidän kanssaan yhteistä iltakylää Tervolan rauhanyhdistyksellä. Sinne tuli mukaan myös paikallisia nuoria ja aikuisia. Puhuimme tuona iltana tiestä ja matkasta. Vertasimme sitä kristityn elämänpolkuun, jossa on vaaroja ja vastuksia, mutta jossa ovat matkaystävät tukena.

Näiden retkien lopuksi meillä on aina ollut iltahartaus. Muistan, kuinka kerran sen aiheena olivat Raamatun sanat: ”Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen” (1. Tim. 6:12).

Vanhemmat

Uudemmat

Matti Kinnunen

Olen 46-vuotias pappi pohjoisesta, Iistä. Toimin Iin seurakunnassa kasvatuksesta vastaavana kappalaisena. Toinen vielä mieluisempi tehtäväni on kasvattaa vaimoni kanssa kymmentä lastamme. Vapaa-ajalla minut näkee usein lenkkarit tai sukset jalassa. Ihmisten kohtaaminen on minulle läheistä ja tärkeää. Laulaminen on myös tapani purkaa tuntemuksiani. Joskus teen lauluja itsekin johonkin elämäntilanteeseen.

Matti Kinnunen

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi